.. – tähän kannattaa tarttua!
Nyt herätkää kylät ja korttelit! Järjestimme Salossa 3. päivä huhtikuuta tilaisuuden ”Minkälaiseen kylään haluaisit muuttaa”, ja siinä Pauliina Seppälä ja Sirkku Varjonen kertoivat mistä aktiiviset helsinkiläiset keskustelevat. Yksi aihe on monipaikkaisuus tai citymaalaisuus, kuten he itse nimeävät ilmiön.
Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa tapahtuu paljon sellaista, jossa halutaan olla mukana, mutta asumisen ajatellaan kuitenkin olevan väljempäää maalla tai pienessä kaupungissa. Pauliina ja Sirkku olivat tehneet pieniä kyselyjä tuttaviensa keskuudessa ja kun vaihtoehtoina oli asuminen Helsingissä tai maalla tai molemmissa, niin valtaosa kannatti asumista sekä kaupungissa että maalla.
Sirkku Varjonen toimii tutkijana ja toteuttaa jo itse tällaista monipaikkaisuutta. Hän asuu Bromarvissa ja yöpyy tuttaviensa luona Helsingissä 1-2 yötä viikossa. Tietenkin kustannukset ja käytännön järjestelyt rajoittavat tämän ilmiön laajentumista, mutta alustajat olivat keränneet monia asioita, jotka ruokkivat citymaalaisuutta. Tässä niistä muutamia:
-
Sirkku Varjonen ja Pauliina Seppälä
Digitaalisuus helpottaa yhteydenpitoa ja esimerkiksi ostamista. Pauliina ja Sirkku pitävät helposti yhteyttä, vaikka toinen nyt asuu Bromarvissa. Nettikaupat ovat jo kauppakeskusten ja kivijalkakauppojen suuri haastaja. Tässä kohtaa muistutettiin myös siitä, että sosiaalinen media on nuori, vaikutukset ovat vasta alussa, näemme niistä vasta osan.
- Myös ekologisuus voi kannustaa citymaalaisuuteen, ”maaseutuasuminen edistää pienempää kulutusta ja myös matkustamisen tarve pienenee. Autoilun lisääntyminen on tietysti ongelma, mutta joukkoliikenteen parantuminen ja myös vähäpäästöiset autot lieventävät tätä. Lentäminen ”ei enää ole ok” monien kaupunkilaisten mielestä, se on lisännyt kiinnostusta lähimatkailua ja suomalaista maaseutua kohtaan.
- Myös ikääntyminen voi lisätä monipaikkaisuutta. Ikääntyminen lisää omista sukulaisista ja muista tutuista huolehtimisen tarvetta ja myös kiinnostusta yhteisöasumiseen.
- Luonto sekä lähiruoka ja harrasteviljely kiinnostavat yhä enemmän. Esimerkiksi kansallispuistojen kävijämäärät ovat nopeasti kasvaneet.
- Myös elämänkaaren vaihtelut lisäävät monipaikkaisuutta: turvallisesti maalla kun lapset ovat pieniä ja eläkeiässä, aktiivisimmat opiskelu- ja työvuodet enemmän kaupungissa.
Maaseutuelämässä Pauliinan ja Sirkun ystäviä houkuttelevat kaupallisten yllykkeiden vähäisyys, vuodenaikojen vaihtelu, aamukahvit ulkona, puhdas ilma ja että on tilaa eläimille. Myös maaseutupaikkakuntien kansalaisopistojen tarjonta ja kulttuuripalvelut yllättävät usein myönteisesti. Kirjastoissa palvelut ovat jopa parempia ja suosittujen kirjojen lainausjonot lyhyempiä. Väljä asuminen antaa tilaa pitää eläimiä ja puuhastella. Ja ennen kaikkea se antaa mahdollisuuksia ottaa vastaan vieraita.
Tärkeinä tekijöinä muuttoa ajatellen Pauliina ja Sirkku nostivat esille erityisesti tietoliikenneyhteydet, julkisen liikenteen ja kyläläisten avarakatseisuuden. Ykkösasiaksi he nostavat kylien ja kyläläisten valmiudet muuttua. Neuvoja kylän kehittämiseen he ehdottivat kysyttävän vapaa-ajan asukkailta: he näkevät kylän ulkopuolisen silmin ja osaavat arvioida, mitä kylään tarvittaisiin.
Vanhat konstit eivät ehkä riitä maaseutuyhteisöjen kehittämisessä: kutsukaa ihmisiä kylään, keskustelkaa ja kysykää! Hakekaa uusia ideoita.
Ja kun lähdetään esittelemään omaa kylää tai kaupunginosaa, se kannattaa esitellä ylpeydellä ja tuoda esille oma rakkaus paikkaan.
Sen sijaan mitään suuria odotuksia Pauliinalla ja Sirkulla ei tuntunut olevan tapahtumien ja muun ”pöhinän” suhteen. Ennemmin he kehottivat miettimään pieniä, käytännön elämää helpottavia muutoksia: kimppakyyti- ja yhteisostojärjestelyjä ja asumiseen liittyviä asioita. Myös etätöihin tarvittavia palveluja ja tukea tulisi miettiä.
Tarpeeksi iso kaupunki korkeintaan noin puolentoista tunnin tai 150 km päässä on myös toivelistalla. Sieltä löytyy sitten laajempi kulttuuritarjonta ja erilaisia töissä tarvittavia yhteyksiä. Liikkuminen eri paikoissa ja vuorovaikutus erilaisten ihmisten kanssa edistää tutkimusten mukaan luovuutta.
Mielenkiintoinen oli ehdotus, että Salo hankkisi pari pientä asuntoa Helsingistä ja antaisivat ne halvalla salolaisten käyttöön. Se helpottaisi kummasti, jos pitäisi olla pari päivää Helsingissä työn takia tai haluaa käydä siellä konsertissa tai vaikkapa oopperassa.
Tilaisuudessa oli 30 osallistujaa ja keskustelu oli vilkasta. Mitä on avoimuus ja yhteisöllisyys ja mitä on se aitous ja maanläheisyys, joka maaseutuelämässä kiinnostaa?
Kylät voisivat myös erikoistua houkuttelemaan vaikkapa hiihtäjiä, koiranomistajia tai ratsastajia.
No, vaikka alussa kehotin salolaisia kyliä heräämään, niin ovathan meidän kylämme jo hereillä monessa suhteessa: Hajalassa kehitetään lapsiystävällisyyttä, liikuntaa, käsityöharrastuksia ja eläimiäkin on monenlaisia. Annika Pöyhtäri kertoi Hajalan markkinoinnista ja korosti aitoja, konkreettisia asioita. Teijon alueen kylät vetävät käsityöläisiä ja kulttuuriväkeä siinä missä Kallio Helsingissä tai Fiskars ja Bromarv Raaseporissa.
Kisko profiloituu hienoilla kesäkonserteillaan kulttuuripitäjäksi. Perttelin Kurajoella nostetaan Avoimet kylät -päivässä esille kylän eläimiä ja sillä houkutellaan paljon kävijöitä. Itäisen Salon järviä, matkailupalveluja ja uutta Kulttuuripysäkkiä kehitetään.
Särkisaloon on perustettu monia uusia kahviloita ja muita matkailupalveluita, muissa saaristokylissä on omat juttunsa. Muissa kylissä kehitetään uusia palveluja, maisemia, polkuja, liikuntapaikkoja… Itsepalvelukirjastoissa on pitkät aukioloajat ja myös terveyskeskukset palvelevat taajamissa edelleen.
Huvilat@Ruukki
Mielenkiintoinen tilaisuus onkin tulossa Mathildedalissa: Huvilat@Ruukki lauantaina 18.5. klo 11–16. Tilaisuus järjestetään jo neljättä kertaa ja siinä esitellään Teijon ruukkikylien tontit, huvilat, palvelut sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Ohjelmassa on kyläkierroksia ja lapsille ohjelmaa. Mukana on myös kiinteistövälittäjiä ja muita yrittäjiä.
Kylien ja kortteleiden Salo on mukana tapahtumassa ja myös muista kylistä kannattaa tulla tutustumaan tällaiseen asukasmarkkinointiin!
Tämän muistion kokosi kyläasiamies Henrik Hausen
Tilaisuuden alustukset ja video:
Pauliina Seppälä ja Sirkku Varjonen: Citymaalaiset
Annika Pöyhtäri: Kylä paikkatuotteena, esimerkkinä Hajala
Video YouTubessa, 2 tuntia 24 minuuttia
Avoimet kylät Salossa 8.6.2019
Lähidemokratiatapaaminen 7.5.
Salon kirjastopalvelut paranevat
Minkälaiseen kylään haluaisit muuttaa?