Asuntopoliittisen ohjelman kritiikki

Tämä kirjoitus on syntynyt kommenttina Salon asuntopoliittisen ohjelman luonnokseen, sellaisena kuin se oli tammikuussa. Kirjoitus toimitettiin ohjelmatyöryhmälle ja ohjelmaa muokattiin jo helmikuussa ja se oli myös kommentoitavana Otakantaa-palvelussa ja muokataan edelleen.

Ohjelman luonnos on ladattavissa tässä >>>

Ohjelmaa on jo muokattu eteenpäin ja se tulee päätettäväksi pian.

Nykyinen asutus

Ohjelmassa todetaan, että 70 % asukkaista asuu asemakaavoitetuilla alueilla 10 kilometrin säteellä Salon torilta. Tämä varmaan pitää paikkansa, mutta loput 30 % on aika suuri osa kaupungin väestöstä, ja yhtä tärkeä.

Ehkä voisi myös painokkaammin tuoda esille, että yli puolet salolaisista asunnoista on omakotitaloissa ja kerrostaloissa alle 30 %.

Vetovoimatekijät

Ohjelmassa todetaan aivan oikein, että Uusi Salo tarjoaa runsaasti erilaisia, hyviä vaihtoehtoja asuinpaikan valinnalle. Siinä tuodaan esille niin kaupunkikeskusta kuin taajamat, kylät ja haja-asutusalueet.

Tätä pitäisi vielä kehittää ohjelmassa. Siinä pitäisi mainita saaristoalueet, jotka on jo nostettu matkailumarkkinoinnin kärkeen ja on yksi Salon tärkeä viihtyvyystekijä. Monipuolinen luonto ja laaja palveluverkosto voisi vetää uusia asukkaita. Lähipalvelut pitäisi asuntopoliittisessa ohjelmassa ehdottomasti olla esillä, jos tosiaan halutaan uusia asukkaita.

Sen sijaan ohjelmassa kerrotaan, että uusi asutus ”ohjataan” ensisijaisesti olemassa olevan taajama-asutuksen yhteyteen. Tällainen ohjaaminen kuulostaa vanhanaikaiselta: se tarkoitta vain, että osa tulomuutosta rajoitetaan pois.

Laajakaista

Nopea kiinteä laajakaista on nykyaikaisen asumisen tärkeä edellytys. Salo ei sijoittunut erityisen hyvin äskettäin julkistetun laajakaistan saatavuuden selvityksessä. Kattava laajakaistaverkosto on tärkeä edellytys, joka yhdistettynä luonnonläheiseen asutukseen voisi tuoda uusia asukkaita Saloon. En löytänyt edes mainintaa laajakaistasta ohjelmassa.

Työpaikat vai viihtyvyys

Ohjelmaluonnoksessa kerrataan ihan oikein muutamia tutkimustuloksia, joiden mukaan viihtyisä asuinympäristö ja sijainti ja palvelut ovat yhtä tärkeitä asuinpaikkaa ohjaavia tekijöitä kuin työpaikat. Kuitenkin sivulla 25 väitetään yksikantaan, että työpaikka on tärkein tekijä.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Hannu Tervo toteaa kirjoituksessaan: https://bemine.fi/kaupunkien-kasvu-ovatko-tyopaikat-vai-ihmiset-ensin/ , että nykyään on yhtä usein niin, että työpaikat tulevat asukkaiden perässä. Myös siirtolaisinstituutin haastattelut ja asuinbarometrit osoittavat samaan suuntaan.

Ohjelmassa voisi myös tuoda esille, että Salossa on isoja työpaikkoja yli 10 km keskustasta (Antti-teollisuus, Wipro, Teijo-talot jne.) ja että alueen elintarvikeala ja maatalous kehittyvät.

Menestystarinoita

Myös pienemmät paikat vetävät uusia asukkaita, kaikki eivät muuta kaupungistumistrendin mukaan. Menestystarinoita ovat myös Fiskars ja Vihtijärvi, Salossa Mathildedal, Kruusila, Vartsala, Suomusjärvi jne.

Salo voisi hakea kasvua myös tällaisista pienemmistä muuttovirroista.

Kaavoitus ja kiinteistöjen saaminen myyntiin

Kaavoitus on tehokkaampi väline kaupungeissa, johon on muuttopainetta kuin maaseutualueella. Maaseutukylissä on usein vähän tonttimaata tarjolla, pitäisi olla muita keinoja saada maanomistajat liikkeelle myymään hyviä tontteja. Aktiivisimmat kyläyhdistykset huolehtivat itse alueen tonttitarjonnasta ja auttavat näin kuntia hankkimaan uusia asukkaita. Myös kaupungin toimia voisi tuoda esille ohjelmassa.

Ohjelmassa pitäisi ehdottomasti olla mukana myös kyläkaavojen laatiminen. Kylän kaava onnistui varsin hyvin houkuttelemaan uusia asukkaita Vartsalaan, Mathildedaliin ja Teijolle ja kaava on valmisteilla Hajalasssa. Asukkaat ovat mukana ajamassa kaavoitusta ja valitsemassa sen painotuksia ja osallistuvat sitten myös alueen markkinointiin.

Vapaa-ajan asukkaat

Asunto-ohjelman lisäksi pitäisi olla vapaa-ajan asukkaiden ohjelma. Vuonna 2014 tehdyissä kyläkyselyissä esimerkiksi Suomusjärvellä ja Angelniemellä yllättävän moni vapaa-ajan asukas olisi kiinnostunut asumaan vakituisesti Salossa. Näissä kylissä on niin runsaasti vapaa-ajan asukkaita, että jo pienikin osa vaikuttaisi merkittävästi Salon asukaslukuun. https://kyliensalo.wordpress.com/2014/11/05/kyselytuloksia/

Alueen ilmapiiri

Olen osallistunut useaan maallemuuttohankkeeseen Etelä-Savossa ja Päijät-Hämeessä ja Salossakin olen osallistunut maallemuuttotapahtumiin (Huvilat@Ruukki) ja matkailumarkkinointiin. Keskusteluissa nousee hyvin tärkeänä esille avoin ja keskusteleva ilmapiiri uusien asukkaiden ja matkailijoiden houkuttimena. Esimerkiksi Mathildedalin hipsterimäisyydellä varmaan tarkoitetaan juuri avoimuutta. Avoimuutta voidaan edistää kylien omilla nettisivuilla, kylälehdillä, Facebook-ryhmillä jne.

Asumisen markkinointi

Ohjelman toimenpiteitä (s. 34–35) pitäisi täydentää. Hyvää on asuinalueiden profilointi ja pilottialueiden ehdottaminen, kohta 4. Sitä ei pitäisi rajoittaa keskustaan ja maaseutukeskuksiin, vaan myös kyliä pitäisi kehittää tältä pohjalta.

Teijolla on järjestetty jo useita asukashankintatapahtumia otsikolla Huvilat@ruukki ja Hajalassa on valmistunut alustava markkinointiesite:

https://www.peikolacreative.fi/referenssi/esitteen-graafinen-ilme-ja-taitto . Esite täydennetään kaavan valmistumisen jälkeen. Näitä toimenpiteitä pitäisi olla lisää. Tässä joitakin periaatteita markkinoinnille:

  • Kaupungissa ja kylissä pitäisi olla yhtenäinen viesti: uudet asukkaat ovat tervetulleita, palveluista huolehditaan tulevaisuudessakin jne.
  • Kaupungissa kaikki tietävät, kenelle kysyjät ohjataan, mistä saa tietoa niin kaupungin tonteista kuin yksityisistäkin tonteista ja kiinteistöistä, palveluista jne.
  • Kerrotaan kaupungin ja alueen vetovoimatekijät (luonto, palvelut, harrastuspiirit jne.)
  • Kaupungin ja sen alueiden pitää erottua edukseen muista kunnista. Millä tavalla?
  • Esittelyt ja kutsutilaisuudet: kesäkiertue, Huvilat@ruukki, esitteet jne.
  • Asukkaat ovat kaupungin tärkeimmät markkinoijat. Jos niiltä lähtee hyvä viesti eteenpäin, niin se vakuuttaa kiinnostuneita uusia asukkaita.
  • Tonttipörssi olisi hyvä olla eri alueilla, mukana sekä kaupungin että yksityisten tontit ja kiinteistöt.
  • Vuokra-asumismahdollisuus pitäisi olla myös kylissä. Juuri vuokra-asumismahdollisuus ja halvat asunnot ovat vetäneet uutta väkeä Fiskarsiin, Vihtijärvelle, Teijon alueelle jne.
  • Uusien asukkaiden vastaanotto: infopaketit, tervetuloa-käynnit jne.

Salossa 4.2.2019, muokattu 2.4.

Henrik Hausen, kyläasiamies

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s