Angelniemen kyläsuunnitelma

lehdetAngelniemen kylälehti 2018

1.   JOHDANTO

Tämä kylälehden muodossa toimitettu kyläsuunnitelma on päivitys olemassa olevaan Angelniemen kyläsuunnitelmaan, johon haluttiin vähän kevyempi ote.

Mukavia lukuhetkiä!
t. Kyläyhdistyksen hallitus

 

kansikuva

1.1   Miksi suunnitelma on tehty?

Angelniemen kyläyhdistys ry päätti v. 2005 tehdä kyläsuunnitelman. Hankkeesta vastaa kyläyhdistyksen hallitus. Kylämme, kuten muutkin Suomen kylät ja kyläalueet, tarvitsevat kyläsuunnitelmia silloin, kun kylä hakee kylän ulkopuolista hankerahoitusta kylän kehittämiskohteille.

Rahoittajille kyläsuunnitelma on tärkeä asiapaperi, josta näkyy kylän yhteinen tahto kehittää kylää suunnitellulla tavalla.

Lisäksi kyläsuunnitelma toimii kylällä asiakirjana, josta kyläläiset voivat tarkistaa miten kylää on yhdessä päätetty kehittää tulevina vuosina.

Kyläsuunnitelma kootaan niistä tiedoista, joita kyläläisiltä saadaan kyläkyselyn ja yhteisten kyläkokousten aikana. Osallistumalla kyselyyn sekä kyläkokouksiin kyläläiset ovat mukana vaikuttamassa alueemme tulevaisuuteen. Jatkossa kyläsuunnitelmaa tullaan tarkistamaan ja seuraamaan (vuosittain), joten se on koko ajan kyläläisten yhteinen julkilausuma kylän tulevasta kehittämisestä.

1.2   Miten suunnitelma on tehty?

Suunnitelmaa varten kyläläisiltä kerättiin tietoja, mielipiteitä ja toivomuksia kylän kehittämisestä kyselylomakkeella. Ensimmäinen kysely tehtiin kesällä 2005. Tämän osuuden suunnitteli ja toteutti Elina Kivelä. Kyselyyn vastattiin perheittäin (1 lomake/ talous).

Kyläyhdistyksen hallitus, yhdessä Elina Kivelän kanssa, laati yhteenvedon kyselyn vastauksista ja on käyttänyt sitä jo vuosittaisen toimintasuunnitelmansa laatimiseen. Kyläkyselyn tuloksia on esitelty myös kyläilloissa. Myös kyselyyn sisältyneestä ’Avoimet kommentit’ osiosta on tehty yhteenveto. Alueella toimivia yhdistyksiä ja yhteisöjä tullaan informoimaan kyselyn tuloksista.

Jatkokysely tehtiin kesällä 2007 ja kyläsuunnitelma esitettiin yhdistyksen kevätkokouksessa 2008. Kyläsuunnitelma vietiin myös yhdistyksen kotisivuille. On huomattava että kyläsuunnitelma on elävä dokumentti, jossa kuitenkin kyläläisten tärkeänä pitämät painopistealueet toimivat perustana.

Vuonna 2014 järjestetty ”Kylien Salo” – hankkeen siivittämä kolmas kyläkysely tuotti uusia ideoita kylän kehittämiseksi, jotka on nyt päivitetty tähän vuoden 2018 kyläsuunnitelmaan.

2.   KUVAUS KYLÄSTÄ JA SEN HISTORIASTA

Angelniemi on entinen itsenäinen kunta, jonka ensimmäinen kunnallislautakunnan kokous pidettiin, sen mukaan kuin tietoja on säilynyt kunnan arkistossa, helmikuun 13. päivänä 1870. Kunta liitettiin Halikkoon v. 1967, joten se ei aivan saavuttanut sadan vuoden rajapyykkiä itsenäisenä kuntana. Angelniemen kunta sijaitsi vanhan ykköstien eteläpuolella Halikonlahden rannalla, kulkien kapeana kaistaleena etelästä Kemiön saaren puolelta pohjoiseen vanhalle ykköstielle.

1
Kuva 1

Kuntaliitoksen jälkeen, tosin vasta v. 1981, Angelniemelle perustettiin oma kyläyhdistys, joka toimii entisen Angelniemen kunnan alueella. Kyläyhdistyksen tehtävänä sääntöjensä mukaan on Angelniemen kaikenpuolinen kehittäminen.

Tämä tarkoittaa mm. toimenpiteitä alueen palvelujen, elinkeinotoiminnan ja asuntotuotannon kehittämiseksi, mutta myös asukkaiden yhteishengen ja viihtyvyyden lisäämiseksi. Myös Angelniemen kunnan mielenkiintoista historiaa ja merellistä ominaisleimaa halutaan vaalia.

Angelniemen keskukseksi muodostui aikanaan Kokkilan kylä posteineen, pankkeineen ja kauppoineen. Nämä lopettivat toimintansa pääosin 1990-luvulla. Jo kaukaisempaan historiaan kuuluvat mm. meijeri ja säännöllinen laivaliikenne: viimeinen laiva lastattiin kesällä 1964 ja meijerikin purettiin 1960-luvun loppuun tultaessa. Laivaliikenteestä on toki jäljellä satama, ja merellisiä perinteitä jatkavat asukkaat innokkaina veneilijöinä. Ammattimaisen merenkulun edustajana Kokkilan lossi palvelee yhä asukkaita, silloin tällöin julkiseen keskusteluun nousevista siltahankkeista huolimatta.

2Kuva 2

Muita Angelniemen alueen tunnetuimpia kyliä ovat Peksala, Angela, Sapalahti ja Päärnäspää Kemiön saaren puolella, Toppjoki lännessä Järvenkyläntien varrella sekä Kanamäki, Torkkila, Pöylä ja Isokylä alueen pohjoisosiin vievien Pöyläntien ja Sauvontien varrella. Nämä kylät edustavat Angelniemen maaseutua, joka on yhtä perinteinen kuin Kokkila alueen keskuksena. Meri luo suotuisan ilmaston puutarhaelinkeinolle ja maisemaan kuuluvatkin laajat omenapuutarhat Halikonlahden molemmin puolin. Tässä piileekin Angelniemen rikkaus: maaseutu peltovainioineen, puutarhoineen ja pikku kyläkeskuksineen – ja toisaalta Kokkila tiiviimmin rakennettuna, merellisenä keskuksena.

Halikon kunta markkinoi eteläistä aluettaan Meri-Halikon nimellä, johon silloin kuuluvat Angelniemen ja Vartsalan alueet. Kyläyhteisöinä nämä ovat melko itsenäisiä, mutta nykyään mm. päiväkoti ja koulu sekä yhdistystoiminta rikkovat näitä kylien perinteisiä rajoja. Asuinalueina ja kesäisinä retkeilyreitteinä niiden arvoa ei ehkä ole vielä täysin ymmärretty.

Halikkoon liittymisen jälkeen Angelniemi -nimen haluttiin säilyvän ja v. 1969 virallisiin maanmittauslaitoksen karttoihin muutettiin niissä aikaisemmin ollut Kokkilan kylä nimeltään Angelniemen kyläksi (Lähde: Maanmittauslaitos, Salo). Kokkila-nimi on säilynyt kuitenkin arkikielessä. Käytännössä Angelniemi on edelleen se laajempi entisen kunnan aluetta tarkoittava alue, joka yhä yhdistää asukkaitaan.

Angelniemen kouluja olivat Kokkilan, Peksalan, Sapalahden ja Torkkilan koulut. Kolme viimeksimainittua lopetettiin 1957–1964 välisenä aikana ja Kokkilan koulu jäi Angelniemen kunnan ainoaksi kouluksi. 1970-luvun peruskoulu-uudistuksen jälkeen sen nimi oli Angelniemen ala-aste, ja tänä päivänä se on Meri-Halikon koulu Salon kaupungissa. Kouluauto kerää oppilaat paitsi entisen Angelniemen kunnan alueelta, myös Vartsalasta. Meri-Halikon koulu saavutti v. 2012 kunnioitettavan 130 vuoden iän.

Angelniemen kirkko sijaitsee Kemiön saaren puolella. Lossimatka sinne kannattaa tehdä. Kirkkoa ympäröivät jylhät, luonnonkauniit maisemat ja sieltä avautuu upea näköala merelle. Jos kirkon ovi ei ole auki, niin voi hiljentyä kuuntelemaan puiden huminaa, laineiden liplatusta tai mahtavana vellovaa merta myrskysäällä. Tai vaikkapa ihailla auringon laskua Karhusaaren taakse.

3.   KYLÄ TÄNÄÄN – Mitä meillä on?

3.1   Väestö

Angelniemen entisen kunnan alueella asuu vakinaisesti n. 400 asukasta. Kesäisin alueen väkimäärä lisääntyy huomattavasti kesäasutuksen vuoksi.

3

3b

YLE analysoi Suomen postinumeroalueet Tilastokeskuksen tuoreimpien tietojen perusteella. Alueet saavat 1–5 tähteä väestöpohjansa ja elinvoimansa mukaan. Kaikista Suomen 3 030 postinumeroalueesta vain hyvin harvaan asutut alueet jäivät analyysin ulkopuolelle.

3c

Lähde: yle.fi/uutiset/3-10152925
Viiden tähden alueeksi pääsee, kun asujaimistolla on enemmän ostovoimaa, työssäkäyvien osuus on suurempi ja nuoria ja korkeasti koulutettuja on enemmän kuin keskivertoalueella.

3d 

3.2   Palvelut kylällä

keskiaukeama
Meri-Halikon koulu on noin 80 pienen ja ison ihmisen työpaikka. Koulussa on neljä perusopetusryhmää. Luonnonkauniissa maisemassa koulu on toiminut jo yli 130 vuotta. Meri-Halikon koulu on vahvasti erikoistunut olemaan tavallinen, turvallinen kyläkoulu. Tosin yhteydet maailmaan pidetään auki aktiivisella kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Koulun yhteydessä on jääkiekkokaukalo ja viereisessä kyläyhdistyksen omistamassa Seurojentalossa on pienehkö 80 m2 kokoinen sisäliikuntasali.

5

Kuva 5

Salon seurakunta on kirkollisten toimitusten kautta läsnä jäsentensä elämän iloissa ja suruissa. Yleisimpiä kirkollisia toimituksia ovat: kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen.

6

Kuva 6

Angelniemen seurakuntatalo sijaitsee Kokkilassa, lähellä lossirantaa (os. Päivöläntie 8). Seurakuntatalo on vaalea, pinnaltaan rapattu, kookas rakennus mäen päällä. Seurakuntasalista avautuu näkymä merelle ja tilaa on 70 hengelle.

Angelniemen kirkko

Useimmat kirkollisista toimituksista liittyvät ihmiselämän käännekohtiin. Nämä ovat usein ystävien ja perheen yhteisiä ilon ja surun juhlia. Pyhinä toimituksina ne ovat osa kirkon jumalanpalveluselämää.

7

Kuva 7

Yleisimmät kirkolliset toimitukset ovat kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Muita kirkollisia toimituksia ovat mm. kodin siunaaminen, sairaan luona käynti ja rukoushetki surussa. Uurnaa maahan laskettaessa voidaan myös toimittaa pieni rukoushetki.

Salon seurakunnan leirikeskuksessa Kesä-Angelassa järjestetään erilaisia leirejä ja retkipäiviä. Perinteeksi ovat tulleet myös juhannusjuhla ja loppukesällä vietettävä lähetysjuhla. Kesällä Kesä-Angelassa on keskiviikkoisin saunailta, joka päättyy yhteiseen iltahetkeen. Kahvia, mehua ja pullaa on tarjolla pientä maksua vastaan ja omia makkaroita voi myös paistaa.

8

Kuva 8

Angelniemen muut palvelut ovat vähäiset. Oma auto on lähes välttämättömyys. Linja-autoliikennettä on muutama vuoro päivässä ja lähinnä kouluaikaan.

Salon kaupunki on päättänyt ostaa linja-autoliikennettä kesäksi 2018. Kesälinjoja ajetaan vuoden 2017 tavoin kahdeksan seutulinjaa ja kaksi paikallislinjaa. Lisäksi on kutsuliikennettä Teijon kansallispuiston suuntaan. Edelisestä kesästä poiketen kutsuliikennettä ajetaan vain pe-su. Vakiovuoroliikennettä hoitaa J. Vainion Liikenne Oy ja kutsuliikennettä Salon Tilausmatkat Oy. Lippuhinnat ovat samat kuin kaupungin talviajan liikenteessä aikataulut julkaistaan kaupungin nettisivuilla:
www.salo.fi/kesaliikenne
ja ne tulevat löytymään myös Matkahuollon reittipalvelusta: matkahuolto.fi.

Kauppa-asiat täälläpäin hoidetaan Halikossa tai Salossa, kun kyläkauppaa ei enää ole.

9  Kuva 9
Kirjastoauto liikkuu alueella joka toinen viikko.

3.3   Palvelut lähiseudulla

Salon seudun palveluhakemisto:

Asukkaalle: www.salo.fi/palvelutao

Matkailijalle: www.saloon.fi

Salossa riittää tekemistä, näkemistä ja kokemista jokaiselle.

Salon keskustan monipuoliset palvelut, Suomen paras tori ja kuuluisat kesätorstaiset iltatorit sekä monipuolinen tapahtumatarjonta yllättävät – samoin kuin Teijon kansallispuisto, idylliset ruukkikylät, kartanot, saaristo ja koko rannikkoalue. Salossa vieraillut tasavallan presidentti puolestaan totesi, että meillä on Suomen, ellei koko maailman paras urheilupuisto.

Eri puolilta Saloa löytyy kokemisen arvoisia elämyksiä ihan jokaiselle, niin suomalaisille kuin kansainvälisillekin vieraille. VisitSalo.fi

Salon kansalaisopisto on täynnä toimintaa ja kaupunginkirjasto tarjoaa kirjastopalveluja eri puolilla kaupunkia. Salon taidemuseo Veturitalli, Salon historiallinen museo SAMU sekä kulttuuriasiain yksikkö tuottavat kulttuuripalveluja. Nuorisopalvelut ovat mukana nuorten arjessa nuorisotiloilla, kouluissa, tapahtumissa ja verkossa. Aktiivinen yhdistystoiminta täydentää Salon monipuolisen harrastus- ja virkistystoiminnan.

Salon seudun karttapalvelu: https://kartta.salo.fi/ims/

Sieltä löytyy monipuolinen paikkatietopalvelu lähialueesta kiinnostuneille.

3.4   Nähtävyydet

Angelniemen kirkko

Angelniemen kirkko on rakennettu 1772 Kemiön saaren pohjoispäähän upeaan niemeen. Kirkko rakennettiin turkulaisen rakennusmestarin Matti Åkerblomin johdolla. Se on pitkäkirkko, johon kuuluvat kirkkolaivan lisäksi sitä matalammat ja toisiaan vastapäätä olevat sakaristo ja asehuone. Kirkon yhteyteen rakennetussa länsitornissa on kolme kelloa, jotka olivat käytössä jo vuosina 1738, 1824 ja 1844.

10

Kuva 10

Kirkkoa korjattiin perusteellisesti vuonna 1843. Silloin uusittiin vesikatto, korotettiin lattiaa ja tehtiin portaat saarnatuoliin. Arkkitehtien T. Soran ja G.H. Wahlroosin suunnitelmien mukaan toteutettiin uusi korjaus vuonna 1935. Sen yhteydessä alttariseinän ikkunoihin saatiin lahjoituksena kristillisiä vertauskuvia sisältävät lasimaalaukset.

Alttaritaulu, Alexandra Såltinin öljymaalaus vuodelta 1897, kuvaa Kristuksen kirkastumista. Taulun yläpuolella oleva krusifiksi on 1300-luvulta. Saarnatuoli on vuodelta 1772. Sen sivujen ja porraskaiteiden katkokaaripeileihin on maalattu Vapahtajan, evankelistojen sekä apostolien Paavalin, Pietarin ja Jaakobin kuvat. J.A. Zachariassenin urut on rakennettu 1898. Ne ovat mekaaniset ja kuusiäänikertaiset ja palautettu alkuperäiseen kuntoonsa vuonna 2010.

Angelniemi oli itsenäisenä seurakuntana ja kuntana vuodet 1916-1966, jonka jälkeen se palasi takaisin osaksi emäpitäjäänsä Halikkoa. Nykyisin Angelniemen kirkossa pidetään kesäisin jumalanpalveluksia kaksi kertaa kuukaudessa. Talvikaudella messuja on lähinnä suurten kirkollisten juhlapyhien yhteydessä.

Kirkkoon mahtuu 250 henkeä.

11

Kuva 11

”Kerrotaan, että entinen Angelniemen seppä oli viemässä pappia veneellä saaren puolelle. Seppä oli kuitenkin sopinut, että pappi ajaa vuotavasta veneestä vettä pois mennessä. Tultiin saaren puolelle ja seppä oli lähdössä, niin pappi ihmetteli, millä seppä nyt takaisin pääsee vuotavalla veneellä, johon seppä:

Pitää laittaa pohjatappi paikalleen, ja otti tapin taskusta.” (Vennonen)

Kirkkovahan kivi

Perimätieto mainitsee saaren puolella olevan Kirkkovahan kiven joka oli Katolisen kirkon toinen toimipaikka täällä neljän kirkkopitäjän raja-alueitten asukkaiden keskuudessa.

12

Kuva 12

Se on 3-4m:n korkuinen irtolohkare saarenpään keskuksessa, korkealla paikalla, missä Sapalahden, Peksalan, Myllyperän ja Päärnäspään tilukset kohtaavat toisensa.

Sen luota ovat aikanaan polut johtaneet säteittäisesti rannikoilla oleviin ihmisasumuksiin.

Eräs vanha tarina kertoo jättiläisten kantaneen sen paikalleen tehtyään ensin kivilatomuksen sen alle.

Paljon tärkeämpi ja huomionarvoisempi on kuitenkin toinen perimätieto. Kiven luona näet kerrotaan munkkien pitäneen messuja katolisena aikana ja saarnanneen suomalaiselle rahvaalle. Kansaa kokoontui ympäristöstä sen luo kuin pyhälle vuorelle hartautta viettämään.

(Lähde: Olavi Airas – Angelniemen seurakunnan historia)

Kiveen on kiinnitetty laatta jossa kerrotaan 1400 luvulla dominikaanimunkkien julistaneen jumalan sanaa sillä paikalla.

 

Pirunvuoren Hiidenkirnu, Vartsala

Halikon Vartsalasta (Salo) löytyy yksi Suomen suur-kirnuista. Halkaisijaltaan 3 – 4 metrinen ja Syvyydeltään 7 – 8 metrinen hiidenkirnu on hiljentävä ilmestys. Kirnu löytyy Pirunvuoren Itärinteeltä, mutta alueelle johtaa hyvin merkattu pieni metsäautotie ja itse kirnullekin selkeä ja helppokulkuinen polku. Auton parkkialueelta kirnulle on matkaa vain 250 metriä, tosin johonkin aikaan vuodesta tie voi olla hyvin huonokuntoinen.

13

Kuva 13

Kirnu sijaitsee kauniilla paikalla jyrkän kallion mäen reunalla, kirnun tyhjennyksessä on ollut melkoinen homma, kirnun tilavuus on valtava. Alla oleva rinne on täynnä kirnun sisältä kaivettua kiviainesta. Kirnu on aidattu turvallisuus-syistä, montun pohjalle johtaa puiset tikkaat joita jokainen saa käyttää oman rohkeuden mukaan.

Pirunpelto

Parkkialueen toiselta puolelta alkaa heti metsään astuessa laaja Hiidentarha (Pirunpelto) kiviröykkiöalue, tämä pelto ei sekavuudestaan ja kasvillisuuden määrästä johtuen ole näyttävimpien joukossa, mutta laajuudessaan kuitenkin hyvin mielenkiintoinen tuttavuus.

Lähde: Luolamiehen blogi

14

Kuva 14

Linnamäki, Pöylä

90m pitkä valli rautakauden lopulta.

3.5   Toimintaa

Kylältä löytyy monenlaista toimintaa joka painottuu kesäaikaan.

Angelniemen kyläyhdistys ry

Kyläyhdistyksen toimintaa voit seurata kotisivuilta: http://www.angelniemi.fi/

Kyläyhdistyksen tarkoituksena on edistää kylän ja sen asukkaiden yhteistyötä, omatoimisuutta, kylän elinkelpoisuutta ja toimia kylän asukkaiden yleisten ja yhteisten etujen valvojana. Kyläyhdistys pyrkii kehittämään asukkaiden viihtyvyyttä, harrastus- ja kulttuuritoimintaa sekä edistää palveluiden säilymistä alueella. Kyläyhdistyksen toiminta riippuu sen jäsenistön aktiivisuudesta.

Kyläsuunnitelma

Angelniemen kyläsuunnitelmaa toteutetaan ja päivitetään voimavarojen mukaan, pääpaino Seurojentalon ylläpidossa.

Kommunikaatiokanavana kyläyhdistyksen kotisivut, jonka sisältöä päivitetään säännöllisesti hallituksen kokousten yhteydessä. Tietoa tapahtumista jaetaan myös Kokkila facebook -ryhmässä.

Angelniemen seurojentalo

Etsitkö viihtyisää ja edullista tilaa juhlillesi? Angelniemen seurojentalo on tunnelmallinen vanhanajan juhlatila pienten tilaisuuksien järjestämiseen.

15

Kuva 15

Tila sopii mainiosti perhejuhlien, syntymäpäivien, pöytäjuhlien, pikkujoulujen, teemajuhlien, tanssien ja konserttien järjestämiseen. Myös yhdistysten kokoukset ja näyttelyt ovat mahdollisia.

Voit varata taloa myös omiin harrastuksiin. Pöytätennis, sulkapallo, sähly tai vaikkapa voimistelu virkistää kummasti talven pimeinä iltoina.

Tunnelmallinen sali ja pieni näyttämö musiikkilaittteineen sopivat hyvin pienen bändin tahdittamaan juhlatilaisuuteen. Saliin mahtuu noin 70 henkilöä. Keittiö toimii hyvänä tukikohtana buffetille ja siellä on hyvin tilaa valmistella juhlien tarjoilut, mutta ruoan valmistukseen se ei oikein riitä.

16

Kuva 16

Alakerran wanhanajan narikka ottaa vieraat vastaan ja WC-tila sen yhteydessä on remontoitu nykyvaatimuksia vastaavaksi. Aulassa voi pelata biljardia tai tietokonepelejä tai muuten vain hengailla.

Myös leirityyppinen retkimajoitus on mahdollinen, jolloin nukutaan lattialla voimistelupatjoilla.

Tiedustelut: www.angelniemi.fi

Angelniemen kyläyhdistys r.y. osti Seurojentalon Halikon kunnalta vuonna 2000. Siitä asti kyläyhdistys on pitkäjänteisesti pyrkinyt kehittämään talon toimintaa niin, että sen käyttöaste on korkea ja talon tulevaisuus on turvattu.

17

Kuva 17

Suomen kotiseutuliiton myöntämien avustusrahojen turvin olemme toteuttaneet pitkän tähtäimen suunnitelmaa, joka tähtää rakennuksen mahdollisimman monipuoliseen käyttöön.

Jäsentoiminta

Yhdistykseen voi liittyä kaikki entisen Angelniemen kunnan alueella asuvat. Toistaiseksi emme ole perineet jäsenmaksua, joten toimintaamme on helppo tulla mukaan.

Ranta

Uimalan alueen ja laiturien kehittämistä jatketaan mahdollisuuksien mukaan Salon kaupungin kanssa.

Yhdistys pyrkii edistämään rannan monipuolista käyttöä, mm. ideoimalla uusia asioita uimalaan, kuten uimaponttonin hankkiminen merelle.

”Halikonlahden hoidon keinot” – infopisteen sisällön päivittämistä jatketaan ja mietitään voisiko kyseinen ”TV-kanava” toimia myös muun informaation välityskanavana.

Yleisötapahtumat

Yhdistys järjestää huvi- ja yleishyödyllisiä tilaisuuksia tarpeen ja resurssien mukaan. Tapahtumista mainittakoon nuorisoillat, rivitanssi, bingo, disco/tanssit, kyläillat, bändikahvila, teatteriretki, valokuva-aiheinen tapahtuma ja joulujuhla.

Avoimet Kylät -tapahtuma järjestetään kesällä.

Järjestöyhteistyö ja seutu-kunnallinen yhteistyö

Yhdistys osallistuu alueen järjestöjen toimintaan mm. tarjoamalla Seurojentaloa kokous- ja juhlapaikaksi. Lisäksi alueen yhdistykset voivat ilmoittaa toiminnastaan kyläyhdistyksen nettisivuilla ja ilmoitustaululla. Kyläyhdistys kutsuu ajoittain paikalliset yhdistykset kokoon suunnittelemaan yhteishankkeita eri yhdistysten välillä, esimerkiksi avoimet kylät tapahtuma sekä joulujuhla.

Lisätään kommunikointa ja yhteistyötä lähikyläyhdistysten kanssa. Osallistutaan Salon kaupungin kyläasiamiehen järjestämiin tapaamisiin.

kyliensalo.wordpress.com/

Yhdistys tukee tarvittaessa alueen muiden yhdistysten tapahtumia osallistumalla talkoisiin.

Seutukunnalliseen yhteistyöhön ja tapahtumiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan.

Infrastruktuuri

Kyläyhdistys pyrkii kehittämään alueen infrastruktuuria yhteistyössä Salon kaupungin kanssa. www.salo.fi/muistiot

Angelniemen asuinympäristön kehittämisen suunnitteluun ja päätöksentekoon vaikuttaminen lähidemokratian keinoin Salon kaupungin ja ELY-keskuksen suuntaan on kyläyhdistyksen tehtävä.

”Eräs mies totesi Topjoen vanhalle isännälle, että toi naapuri ei kyllä ole täysjärkinen.

-Meist kaikist on vaikkia sano, ollak me täysjärkissi, mut kyl henest o erityise vaikkia.” (Vennonen)

Salon kaupungin sivuilla on kattava lista alueen yhdistyksistä:

http://www.salo.fi/yhdistykset

ankkuri
Angelniemi lienee tunnetuin suunnistusseurastaan Angelniemen Ankkurista, joka nousi maailman kärkieliittiin 1960- ja 1970-lukujen taitteessa.

Angelniemen Ankkuri on perustettu 12.4.1946 silloisen Angelniemen kunnan yleisseuraksi, jonka lajivalikoimaan kuului lajeja uinnista painiin ja hiihdosta nyrkkeilyyn. Nykyisin seuran lajina on suunnistus, sisältäen eri kilpailumuodot (tarkkuus-, hiihto-, pyörä- ja maastosuunnistus). Seura on voittanut kerran Jukolan (1973) ja Venlojen viestin (1998) sekä Ruotsin Tiomila-viestin (1991). Nuorten Jukolan Ankkuri on voittanut myös kerran (1996). Suurviesteissä ja SM-viesteissä seuran kulta-aikaa on ollut erityisesti 1990-luvun vaihde ja alkupuoli sekä 1970-luku. Menestys on ollut jatkuvaa myös muina aikoina, esimerkiksi SM-mitalien määrällä mitattuna vuosi 2013 on ollut seuran menestyksekkäin vuosi.

Seuramme toimintamuodot:

1 Urheilutoiminta: jäsenistölle suunnatut urheiluharjoitukset / tapahtumat / tilaisuudet, lähes joka päivä jokaiselle jotain.

2 Kilpailujen järjestäminen: Ankkurirastit ja Halikko-viesti sekä muut yksittäiset kilpailut (vähintään 1 nuorten kilpailu / vuosi)

3 Nuorisotoiminta: toiminta ympärivuotista. Alkeissuunnistusta HIPPO –suunnistuskoulussa 6-12 -vuotiaille, Nuori Suunta –suunnistusharjoitukset 6-16 –vuotiaille 3 eri tasoryhmässä, Löydä Liikunta saliharjoitukset – talvikaudella 6-10 -vuotiaille, 11-18 –vuotiaiden juoksuharjoittelu talvikaudella 3 eri tasoryhmässä. Seurayhteistyö Salon Vilppaan kanssa ja Velo Salon kanssa. Avoimien alueleirien järjestäminen 11-16 -vuotiaille 3krt vuodessa. Nuorisotoiminnassa ollaan aktiivisesti mukana erilaisissa SSL:n lajihankkeissa.

4 Harrastesuunnistus: Maanantairastit, Salon kaupungin mestaruuskilpailut, alueen kuntosuunnistustapahtumat, koulutustapahtumat.

5 Edustussuunnistukseen kuuluvat seuran yli 16 -vuotiaat tavoitteellisesti harjoittelevat urheilijat. Ryhmän toiminta on osittain avointa kaikille seuran jäsenille.

6 Ankkurirastit: Kevätkansalliset huhtikuussa rastikauden avajaisina samana viikonloppuna Paimion Rastin järjestämien kilpailujen kanssa. Osanottajia kisassa on yli 1000.

7 Halikko-viesti: Halikko-viesti on 15-osuuksinen seuraviesti, jota on järjestetty vuosittain jo vuodesta 1989. Tapahtuma kerää vuosittain paikalle noin 2000 suunnistuksen ystävää. Halikko-viestissä joukkueet koostuvat eri-ikäisistä suunnistajista. Joukkueen nuorimpien ollessa vasta 14-sarjalaisia, voivat vanhimmat olla yli 60-vuotiaita. Osuuspituudet vaihtelevat 3 kilometristä 7 kilometriin. Osanottajia kisassa on yli 2000.

Angelniemen VPK

Angelniemellä toimii pitkät perinteet omaava paloasema. Angelniemen VPK sulautui Halikon VPK:hon kuntien yhdistyessä.

18

Kuva 18

Nykyään Kokkilan paloasemalla osoitteessa Kokkilantie 795 toimii vireä 10 henkilön hälytysosasto, joka harjoittelee viikoittain yhdessä Märynummen paloaseman kanssa sammutus- ja pelastustilanteita. Lisäksi osasto harjoittaa ensivastetoimintaa, eli lähtee yhdessä ambulanssin kanssa hätätilanteisiin, joissa potilaan nopea tavoitettavuus on tärkeää tai potilaan siirtoon tarvitaan henkilöstöä.

Toiminta soveltuu kaikille 18-65 vuotiaille miehille ja naisille, joilla on halua auttaa ja halua kouluttautua tehtäviin. Alle 18-vuotiaille VPK:n nuoriso-osasto tarjoaa harrastusmahdollisuuden viikoittain Märynummen asemalla.

Sammutusauton lisäksi Kokkilasta löytyy palokunnan vene, jolla Halikonlahden saarikohteet tavoitetaan.

19

Kuva 19

Perinteitä vaalitaan ylläpitämällä myös Torkkilan vanhaa kalustovajaa Pöylässä ja Angelniemen VPK:n vanhaa Land-Rover museoautoa Märynummella. Halikon VPK:n ja myös Kokkilan osaston kuulumisia voi seurata netissä osoitteessa http://www.halikonvpk.fi ja Facebookissa www.facebook.com/halikonvpk

Talviuinti

Salon kaupungin uimapaikoilla järjestettävä talviuinti on saavuttanut suuren suosion. Aukioloajoista tarkempaa tietoa kaupungin kotisivuilla:

http://www.salo.fi/talviuinti

Salon seudun avantouimarit ry

Olemme seudun vanhin avantouintiseura, perustettu jo vuonna 1957. Olemme toimineet alusta alkaen Kokkilan uimalassa, kolmessa eri saunarakennuksessa. Jäseniä meillä on noin 150 – vauvasta vaariin.

20

Kuva 20

Järjestämme avantouintia Kokkilan saunalla maanantaisin 17-20, keskiviikkoisin 16-20 ja lauantaisin 16-19 (Kioski).

Järjestämme erilaisia tapahtumia, savusauna- ja kylpyläreissuja, kuutamouintia, illanviettoja, matkoja avantouinnin SM- ja MM-kisoihin yms.

Seuramme on järjestänyt jo 11 kertaa Kokkilan Avantouintikisat, joissa on joka vuosi ollut aina vain enemmän osallistujia, 2018 kisoissa oli 105 kilpailijaa ympäri Suomea.

avantouimTule mukaan – ollaan yhdessä hulluna avantoon! Kuuma sauna, kylmää vettä ja iloisia kavereita ja kerran kun kokeilet – jäät koukkuun! Ensimmäinen hyytävä hurmio on ilmainen.

www.salonseudunavantouimarit.fi

Angelniemen Hirvimiehet ry

Angelniemen Metsästysseura ry

Angelniemen Hirvimiehet seurue on perustettu 1937 Eero Marttilan, Kalevi Suomen ja Erkki Oran toimesta. Angelniemen Metsästysseura ry perustettiin 20 vuotta myöhemmin vuonna 1958. Samat henkilöt olivat myös tuolloin seuraa perustamassa. Angelniemen Hirvimiehet muuttui seuruemetsästys muodosta ry:ksi vuonna 2008 ja yhdistyksen ensimmäinen virallinen toimintavuosi oli 2009. Metsästysseurassa on tänä päivänä 51 jäsentä, joista peuraporukassa on 28. Hirvimiehiä on vuorostaan reilut 20 jäsentä.

21

Kuva 21, kahvitauko metsätiellä

Kesäisin on käyty harjoittelemassa ammuntaa Salon Seudun Ampujien ampumaradalla ja loppukesästä on pidetty metsästysseuran jäsenten väliset ammuntakisat haulikko- ja kivääriradalla.

Metsästysseura on myös käynyt kertomassa Meri-Halikon koulun oppilaille metsästysseurasta ja sen toiminnasta sekä riistaeläimistä. Yhdessä yhdistykset ovat järjestäneet hirvimiesten lahtivajalla soppapäivän maansa metsästykseen vuokranneille ja muille yhteistyökumppaneille. Molemmat yhdistykset pitävät kaksi sääntömääräistä kokousta vuodessa, talvikokous (eli vuosikokous) sekä kesä- tai syyskokous.

Metsästysseura harjoittaa pienriistan ja peuran metsästystä. Metsästyskausi alkaa elokuussa kyyhkyn metsästyksellä ja päättyy helmikuun lopussa jäniksen metsästykseen. Pienpetoja saa metsästää myöhempäänkin, ei kuitenkaan pesintäaikaan. Peuraporukka kuuluu metsästysseuran alaisuuteen ja siihen voi hakea, jos on metsästysseuran jäsen, kaikki metsästykseen liittyvät luvat ovat kunnossa ja hakijasta löytyy erähenkeä asiaan kuuluvalla tavalla.

22

Kuva 22 – mitä näet kuvassa?

Hirvenmetsästys alkaa lokakuussa ja päättyy vuodenvaihteessa. Hirven ja peuran metsästys on luvanvaraista ja kaatoluvat myöntää Suomen riistakeskus. Jokakeväisessä hirvenlaskennassa arvioidaan kanta ja sen mukaan päätetään yhdistyksen kokouksessa, kuinka paljon lupia anotaan.

Metsästys on hieno harrastus luonnon parissa hyvien metsästyskavereiden kanssa.

SPR Angelniemi

Suomen Punaisen Ristin Angelniemen osasto liittyi vuoden 2017 alussa SPR Salon osastoon.

23

Kuva 23

Olemme nyt ”Angelniemen vapaaehtoiset ystävät” -ryhmä ja toimintamme Angelniemellä jatkuu samalla tavalla kuin ennen yhdistymistä.

Yhteisiä tapaamisia ”treffejä” pidämme joka toinen tiistai Angelniemen seurakuntatalossa syyskuusta toukokuun loppuun. Kesällä emme kokoonnu paitsi mahdollisen teatteriretken merkeissä. Keväällä pyrimme myös järjestämään kylpyläpäivän. Punaisen Ristin viikolla, toukokuussa sekä syksyllä järjestämme Varttuneen Väen Virkistyspäivän seurakuntatalossa. Osallistumme myös nälkäpäivään myymällä leipää Ankkurin pihalla ja kauppa on käynyt hyvin!                      Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.                        TERVETULOA tutustumaan toimintaamme!

martatAngelniemen Martat ry

Yksi maamme vanhimmista Marttayhdistyksistä, vuonna 1919 perustettu Angelniemen Martat ry. toimii aktiivisesti kylällä edelleen. Yhdistyksessä on yli 30 jäsentä ja toimintaa on lähes kuukausittain. Tavoitteemme on paikallisen toiminnan lisääminen ja kylän elävöittäminen. Järjestämme iloista tekemistä kaikenikäisille ja viihdyttäviä retkiä lähiseudulle. Kokkaamme, liikumme, opimme uusia taitoja ja toimimme yhteiseksi hyväksi monella tavalla. Martat keskittyvät arjen askareisiin ja perheiden hyvinvointiin. Tervetuloa mukaan toimintaamme! Yhteystiedot löytyvät osoitteesta:

https://www.martat.fi/marttayhdistykset/angelniemen-martat-ry/

 24

Kuva 24

Angelniemen Pöylänseudun Martat ry

27.4.1950 kaksitoista nuorta naista kokoontui Pöylän Marttilaan kuulemaan selostusta marttatyöstä ja sen tarkoituksesta. Samana iltana perustettiin Angelniemen Pöylänseudun Marttayhdistys ry. Lähes seitsemän vuosikymmentä ovat siis Pöylän, Torkkilan, Isonkylän ja Kanamäen kylien naiset yhdessä toteuttaneet Marttajärjestön tavoitetta – ensi vuonna 120 vuotta täyttävän järjestön alkuperäisin sanoin: kotien aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin parantaminen.

Jäsenmäärämme on vuosikymmenten aikana vaihdellut kahdenkymmenen molemmin puolin, ollen suurimmillaan 28 vuonna 1982. Harvaan asutulla alueella uusia jäseniä ei juurikaan tule, ja jäsenmäärä on vähitellen pudonnut vähän yli kymmeneen. On kuitenkin tärkeää, että on olemassa säännöllinen mahdollisuus yhdessä naapurien kanssa kokoontua iltaa istumaan, tehdä tutustumisretkiä eri kohteisiin, käydä teatterissa, kuulla esityksiä ajankohtaisista aiheista jne. Tämä onkin suurelle osalle yhdistyksemme nykyisistä jäsenistä tärkein osallistumisen motiivi, perinteisesti marttatyöhön liitetty pullantuoksu on yhdistyksessämme tällä hetkellä jäänyt taka-alalle.

 
Kokkilan lossiranta

25

Kuva 25

Lossirannassa on pienvenesatama, uimala, kioski, kahvila-ravintola ja majoitus- ja juhlatila. Laiturissa on muutama vieraspaikka.

”Kokkilan seppä, Väinö Viitanen kuljetti myös joskus lossia. Viedessään tuttua porukkaa saaren puolelle, eräs mukana olijoista kysyi:

Tuleks sä ja Kiilojen talol tanseis, olis vähä ainettaki muka. Viitanen lähti ja jätti lossin rantaan. Tuli reilun tunnin kuluttua, rannassa oli kiukkuisia autoilijoita. Viitanen tuli muina miehinä, todeten:

Kyl mää joskus tota ole ajanu, kyl mää teiti voi ylit viärä.” (Vennonen)

 
Ankkurikellari, kokous- ja majoitustilaksi muutettu vanha meijerin juustokellari, toimii koulutuskeskuksena sekä kokous- ja juhlatilana.

26

Kuva 26

Ankkurikellari on toiminut myös tanssien pitopaikkana. Ankkurikellari sijaitsee Kokkilassa aivan Kemiönsaareen vievän lossin kupeessa. Vierestä löytyvät myös kahvila-ravintola Lossiranta sekä uimala kioskeineen.

27

Kuva 27

Ankkurikellarin yläkerrasta löytyy 100 hengen juhlatila ja keittiö juhlajärjestäjien käyttöön. Alakerrassa puolestaan ovat sauna ja kaksi pesutilaa, pieni keittokomero sekä tunnelmallinen takkatila, joten tila sopii esimerkiksi saunaillan pitoon.

Lisäksi Ankkurikellarista löytyy 7 majoitushuonetta, joissa makuupaikkoja on 4-6.

Kahvila-ravintola Lossiranta on mukava kesäinen kohtaamispaikka, josta saa juotavaa, pientä suolaista purtavaa ja jäätelöt lossia odotellessa. Viikonloppuisin on tarjolla elävää musiikkia.

28

Kuva 28

www.lossiranta.com

Kokkilan uimala

Halikon merenlahden rannalla on sauna ja suihkutilat miehille ja naisille sekä laituri. Kokkila on esteetön ranta. Uimalassa on hiekkarantaa n. 100m, lapsille soveltuva matalasti loiveneva, rajattu ranta. Ranta-alueella on grillikota, kolme beach volley- kenttää ja lasten leikkipaikka. Uimala-alueella on kesä-elokuussa kioski. Rakennuksen peruskorjaus tehty v. 2009. Ulkoliikuntapaikat valmistuivat v. 2012.

28b

Kuva 36

Opastus:

Halikko/Valtatie 110:ltä n. 5 km Salosta Turkuun, viitassa Angelniemi 10 km. Uimala Kokkilan lossin läheisyydessä.

Lisätietoa: www.salo.fi/uimarannat

Osoite: Kokkilantie 880

  1. (02) 778 4778.

Uimala on monenlaisessa käytössä:

Seudun avantouintiyhdistykset vuokraavat sitä talvikauden ja uimalan yhteydessä järjestetään joka vuosi laajaa kiinnostusta saavuttaneet avantouintikisat.

 

3.6   Yritykset

Tällä hetkellä Angelniemellä toimivia yrityksiä löytyy yrityshaulla:

https://www.finder.fi /search?what=25230%20angelniemi

 

4.   TULEVAISUUS

4.1   Mitä 10 vuoden päästä?

Angelniemi on 10 vuoden päästä uuden Salon kaupungin seutukunnallisesti kiinnostava merihenkinen virkistys- ja harrastuskohde. Angelniemi tarjoaa asukkailleen rauhallisen ja turvallisen asuinympäristön, joka kehittyy asukkaiden omilla ehdoilla.

Sitä odotellessa, nammm!

29  Kuva 29

Kyläkysely 2014

Kylien Salo – kehittämishankkeen avustuksella lähetettiin keväällä 2014 postitse 461 talouteen, joista vastauksia 118

Vastausprosentti 26 %

Vastaukset koottiin raportiksi ja tulokset esiteltiin kyläkokouksessa 7.10.2014. Tulosten pohjalta Angelniemen kyläyhdistys ajantasaistaa viimeksi vuonna 2008 päivitettyä kyläsuunnitelmaa.

Vapaa-ajan ja vakituisten asukkaiden vastaukset käsiteltiin omina kokonaisuuksinaan. Saaren puolen vastaajista 13 vakituista / 40 vapaa-ajan taloutta ja Kokkilassa 30 vakituista ja 4 vapaa-ajan taloutta. Vapaa-ajan asukkaista 20 % oleskeli 6 kk tai pidempään vuodessa Angelniemellä, keskimäärin 4 kk. Vakituisista puolet oli asunut kylässä yli 10 vuotta, toisaalta viidennes oli muuttanut kylään viimeisen kolmen vuoden aikana.

Kys1

Angelniemelle muuton yleisimpiä syitä oli paluumuutto, juuret kylässä (27 %), ympäristö (17 %) ja sopivan kodin löytyminen. Myös kakkosasuntoja oli muutettu pysyviksi (12 %). Viihtymistekijöistä tärkeimmäksi ilmoitettiin kyselyssä luonto ja meri. Vakituisille asukkaille oli tärkeää myös kyläyhteisö ja harrastukset.
Vapaa-ajan asukkaista taas runsas puolet ilmoitti voivansa harkita muuttoa pysyvästi Angelniemelle. Luonto ja ympäristö viehättivät, mutta palveluiden etäisyys, työpaikan saanti ja liikkumisen vaikeus mietityttivät. Myös kakkosasunnon muuttamista pysyväksi pidettiin vaikeana.

kys2

Vakituiset arvioivat tärkeimmiksi palveluiksi koulun, päiväkodin (Vartsalassa), kesäkahvilan ja kokoontumistilan. Parantamista olisi erityisesti lasten koulumatkan turvallisuudessa.

Vapaasana kylän palveluasioista: (58 vast.)

Vakituiset asukkaat: Palveluista ongelmia oli eniten liikkumisessa (40 %:lla vastanneista). Lisäksi toivottiin kylälle terveyspalveluita, kahvilaa myös talvella ja vähintään kesäisin kauppaa.

Vapaa-ajan asukkaat: Eniten kaivattiin kauppaa (63 % vastanneista), lisäksi parannettavaa oli liikkumisessa ja jätteen keräyksessä. Kylälle toivottiin myös mökkitalkkaria ja venebensojen ostomahdollisuutta.

kys3

Suuri osa kyläläisistä osallistuu kylän tilaisuuksiin, vapaa-ajan asukkaista hieman alle puolet. Myös talkoisiin osallistutaan mielellään. Tietoja tapahtumista ja harrastustoiminnasta saadaan ilmoitustauluilta, kaupunkitiedotteesta ja kylän Internet-sivuilta.

Vakituisista asukkaista 82 % koki saavansa riittävästi tietoa kylän tapahtumista, mutta vapaa-ajanasukkaat yli 50 % piti tiedonsaantia riittämättömänä. Tosin riittämättömänä tiedotusta pitäneistä yli puolet ei myöskään ollut kiinnostunut osallistumaan.

Harrastuksena vakituiset asukkaat suosivat ohjattua kuntoilua.

Kyselyssä selvitettiin, mitkä olivat kylän tärkeitä maisemakohteita ja mahdollisia vaaranpaikkoja. Niin ikään kysyttiin, mitä kyläläiset pitivät tärkeänä tehdä ympäristön, vesistöjen ja maiseman hyväksi.

Vaaran paikoista eniten mainintoja sai Kokkilan lossiranta ylinopeuksineen ja lasten kulkeminen koululta lossirantaan. Myös yölossin jatkumista pidettiin tärkeänä niin yrittämisen ja työssäkäynnin mahdollistamiseksi kuin palo- ja hätätapausten varalta.

Ympäristössä huoletti laiturien kunto, kaislikon rehottaminen ja uimalan veden laatu. ”Siisti biitsi” – projektia kehuttiin ja ehdotettiin siivoustalkoita.

Kyselyssä tiedusteltiin tonttimaan ja rakennusten myyntihalukkuutta, mutta mielenkiintoa ei juuri ollut.

Runsas kolmannes (37 %) vastaajista oli maisemasuunnitelman kannalla ja 28 %:a piti tarpeellisena rakennuspaikkakartoitusta. Kyläkaavaa kannatti 23 % vastanneista.

Toiveita kyselystä:

kys4

PÄÄKEHITTÄMISKOHTEET:

Koulumatkojen turvallisuus, lossiranta ja uimalan alue.

Vastanneista vakituisista asukkaista lähes kolmasosa on yrittäjiä. Puolet heistä oli maa- ja metsätaloudessa ja toinen puoli muussa yritystoiminnassa.

Tärkeimpänä yritystoiminnan kehittämiskohteena kyselyssä pidettiin markkinointitoimia: kylän palveluhakemistoa ja palvelujen markkinointia erityisesti vapaa-ajan asukkaille.

Omia hankeideoita: mm. biovoimala, kauppa, katuvalot Angelniemen kk:lle, leirintäalue lossirannan ja Ankkurikellarin yhteyteen.

Vuonna 2020 Angelniemellä on…

… lapsille turvalliset kulkutiet

… suosittu ja hoidettu vierasvenesatama septitankkeineen

… vireä lossirannan ja uimalan alue (toritoimintaa, Lossirannan kesäkahvila, kesäkauppa/-kioski, rantapalveluja veneilijöille, juhlapalveluita…)

Yhteenveto kyläkyselyn pohjalta:

Angelniemellä vahvuuksia

  • merellinen ympäristö
  • kyläkoulu ja lähipäiväkoti
  • uimala
  • kokoontumis- ja juhlapaikat:
    • seurojentalo
    • kahvila-ravintola
    • seurakuntatalo
    • Ankkurikellari
  • kesäasukkaat
Angelniemellä korjattavaa

  • lasten koulumatkojen turvallisuus
  • tiestön kunto
  • paikallisten palveluhakemisto
  • venesataman palvelut ja hoito
  • tiedottaminen

 

5.   KEHITTÄMISTAVOITTEET JA TOIMENPITEET

Kyläyhdistyksen tarkoituksena on Angelniemen kaikenpuolinen kehittäminen.

  1. Seurata nykyisen palvelutason kehittymistä ja toimia sen kehittymisen edellytysten luomiseksi.
  2. Toimia nykyisen elinkeinotoiminnan kehittämiseksi ja uuden elinkeinotoiminnan hankkimiseksi.
  3. Toimia asuntotuotannon ja asukasluvun lisäämiseksi.
  4. Tehdä esityksiä ja aloitteita Salon kaupungin viranomaisille Angelniemeä koskevissa asioissa.
  5. Toimia asukkaiden yhteishengen ja viihtyvyyden lisäämiseksi järjestämällä yhteisiä keskustelu- koulutus ja huvitilaisuuksia ja osallistumalla muiden yhdistysten kanssa tällaisiin tapahtumiin.

5.1   Yhteistyö Salon kaupungin kanssa

Kyläyhdistys pyrkii kehittämään alueen infrastruktuuria yhteistyössä Salon kaupungin kanssa.  Angelniemen asuinympäristön kehittämisen suunnitteluun ja päätöksentekoon vaikuttaminen lähidemokratian keinoin on kyläyhdistyksen tehtävä. Osallistuminen kaupungin järjestämiin tilaisuuksiin on olennainen osa vaikuttamista.

Lisätietoa tilaisuuksista löytyy Salon kaupungin kotisivuilta:

www.salo.fi/lahidemokratiatapaamiset

5.2   Ympäristö

Yleistavoitteena kyläyhdistyksellä on merellisen ominaisleimamme suojeleminen ja rikastuttaminen, jotta meillä on täällä jatkossakin hyvä asua. Tavoitteeseen pääsemiseksi edistämme lähiympäristömme suojelua jakamalla tietoa ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista.

Lähiympäristömme viihtyvyys on meidän kaikkien kyläläisten yhteinen asia, jossa me kukin voimme tehdä osuutemme varsin pienillä panoksilla.

5.2.1   Halikonlahden infopiste

Angelniemen kyläyhdistys on Suomen luontotieto oy:n kanssa yhteistyössä toteuttanut muuttuvan sähköisen infotaulun ”Halikonlahden luontopolku” lossirantaan, jossa ohikulkijoilla on aikaa tutustua ilmoitustaulun lisäksi lähialueen luontoon ja sen suojeluun lossia odotellessa.

Infotaulu sisältää tietoa paikallisesta lajistosta ja luonnonsuojeluvinkkejä. Kun luonnon monimuotoisuus avautuu yleisölle, niin sen jälkeen on helpompi antaa ohjeita sen suojelemiseksi. Infotaulun sisältöä päivitetään vuosittain ja koitetaan antaa käytännön ohjeita ja toimenpiteitä, jolla ympäristön tilaa voidaan parantaa.

Yleisöpalaute infotaulusta on ollut hyvä ja jatkamme sen päivittämistä vastakin.

Halikonlahden luontopolku löytyy myös kyläyhdistyksen kotisivulta:

Angelniemi.fi/Luontoinfo/HalikonlahdenLuontopolku.pdf

5.2.2   Vesistönsuojelu

Arkipäivän vesiensuojelulla pyrimme pienentämään kotitalouksien ravinnepäästöt minimiin. Tässä ohjeita, jotka auttavat suojelemaan yhteistä vesistöämme:

www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda [1]

Näin ennaltaehkäiset leväkukintoja ja vesien pilaantumista.

http://www.pidasaaristosiistina.fi/

Pidä Saaristo Siistinä ry haluaa muis­tuttaa kaikkia vesillä liikkuvia luonnon moni­muo­toi­suudesta ja puhtaammasta huomisesta. Tavoitteena on yksinkertaisin ja selkein neuvoin lisätä ympäristövastuuta, sillä lähtökohdat ympäristöä kunnioittavaan elämäntapaan ja käyttäytymiseen ovat jo olemassa.

5.2.3   Jätteenkäsittely

JÄTEOPPAAT [2]
Kodin jäteopas

https://www.lsjh.fi/fi/neuvonta/abc/

Täysin uudistettu kodin jäteopas jossa on tietoa monista kodin jätehuoltoon liittyvistä asioista.

Kompostointiopas

https://www.lsjh.fi/fi/neuvonta/kompostointi/

Yleistä tietoa kompostoinnista.

Pop up -lajitteluasema korvaa ympäristöauto-Yrjön kierrokset

Vuoden 2018 alusta alkaen palvelut monipuolistuvat, kun keräykseen voi tuoda vaarallisten jätteiden lisäksi kodin rikkinäisiä sähkölaitteita ja poistotekstiilejä.

Paikat ja aikataulut löytyvät täältä:

https://www.lsjh.fi/fi/jatteen-vastaanotto/pop-up-lajitteluasema/

 

5.2.4   Liikenne

Kyläyhdistyksen tavoitteena on parantaa liikennejärjestelyjä Angelniemen alueella. Julkiset liikennepalvelut tulee taata jatkossakin ja turvallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

30

Kuva 30

Salon kaupungin vastuulla on alueensa toimivaltaisena viranomaisena määritellä joukkoliikenteen peruspalvelutaso.

Salon kaupungin joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet vuosille 2017-2020 löytyy täältä:

http://salo.tjhosting.com/kokous/20163610-5-1.PDF

Aikatauluja kannattaa katsoa Matkahuollon sivuilta:

http://www.matkahuolto.fi/

5.2.5   Kulttuurimaiseman suojelu

Yhdistyksen tavoitteena on edistää perinne- ja kulttuurimaiseman hoidon nykytilaa kehittämällä perinnemaisemien hoitoon ja säilyttämiseen tähtääviä hankkeita, osallistumalla tutkimus- ja opetustyöhön sekä tarjoamalla neuvontaa.

Kyläyhdistyksen tavoite on korostaa kunkin kyläläisen vastuuta yhteisen kylämaisemamme kauneudesta ja hoidosta. Näin meillä on täällä jatkossakin viihtyisää asua ja maisemamme on iloksi vierailijoillekin.

Lisätietoa aiheesta:

http://perinnemaisemat.fi/hoito/ [3]

http://www.kulttuuriymparistomme.fi/fi-FI/Hoida_ja_suojele [4]

Tienvarret

Vieraslajien torjuntaan löytyy ohjeita http://www.vieraslajit.fi/

5.2.6   Virkistyskäyttö

Kyläyhdistyksen tavoitteena on edistää alueen vaihtelevan luonnon virkistyskäyttöä sitä kuitenkaan vahingoittamatta. Angelniemi voisi pitemmällä aikavälillä olla uuden Salon kaupungin seutukunnallisestikin kiinnostava merihenkinen virkistys- ja harrastuskohde.

 

”Veikko Holmströmin isä oli Valttilassa renkinä. Isäntä oli lähdössä Saloon ja luetteli Holmströmille töitä.

-Oleks te koko viiko Salos, Holmström kysyi.”

 

Luontoliikunta

Tavoitteena on saada aikaan Angelniemen alueen reittikartta, jossa on merkittynä luonnossa liikkumiseen tarkoitetut alueet. Liittymät seutukunnan muihin reitteihin luovat kiinnostavan kokonaisuuden, joka varmasti houkuttelee matkailijoita muualtakin. Luonnon hiljaisuus (katoava luonnonvara)

(Luontopolku, kevyen liikenteen reitit, retkeilyyn sopivat vesialueet, rantautumispaikat)

Kävely

Kyläkävely on perinteinen tapahtuma, joka järjestetään innokkuuden mukaan. Tarkoituksena on vuosittain kevään kynnyksellä tehdä koko perheelle suunnattu kävelyretki eri kohteisiin alueella.

31

Kuva 31

Alueella on useita polkuja ja metsäautoteitä, joita on mukava hyödyntää kävelylenkkiä suunnitellessa.

luontoon.fi/jokamiehenoikeudet

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen Suomessa oleskelevan mahdollisuutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Jokamiehenoikeudet -esite kertoo jokamiesoikeuksiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.

Ulkoliikunta

Hiihto, luistelu, jääkiekko, suunnistus, pyöräily, rullaluistelu, lenkkeily, frisbee-golf

www.salo.fi/pyoraily

32

Kuva 32

Retkeily, kalliokiipeily

Vesiurheilu

Uinti, avantouinti, soutu, melonta, purjehdus, veneily

Vierasvenesatama

33

Kuva 33

Tavoitteena on ranta-alueen kehittäminen yhdessä Salon kaupungin ja alueen toimijoiden kanssa.

Toivelistalla jatkokehitystä ajatellen:

  • uimalan laituri
  • hyppypaikka
  • vierasvenelaituri
  • minigolf
  • polttoaineen myynti
  • septitankki

Sisäliikunta

Seurojentalo pyritään saamaan mahdollisimman laajaan käyttöön liikuntatilana.

Tällä hetkellä talolla on mahdollisuus harrastaa jumppaa, joogaa, sählyä, pöytätennistä, koripalloa, sulkapalloa, lentopalloa, biljardia ja rivitanssia rajoitetun tilan puitteissa.

Luontoharrastukset

Veneily, kalastus, metsästys, leiriytyminen, retkeily, melonta

34

Kuva 34

5.2.7   Rakentaminen

Salon kaupunki hoitaa alueen rakennusasiat. Lisätietoa löytyy kaupungin kotisivuilta:

salo.fi/asuminenjaymparisto/

KAAVOITUSASIAT

Salon kaupungin yleiskaavallisen ohjelman tarkoituksena on luoda Salon kaupungin maankäytön pitkän aikavälin suuntaviivat tarkemman suunnittelun pohjaksi. Siinä kytkeytyvät väestön muutostekijät, elinkeinopolitiikka ja kunnan taloudelliset resurssit maankäytön kehittämiseen. Taajamien osayleiskaavat tulevat sitten tarkemmin määrittelemään kasvusuunnat ja maankäytöntarpeiden yhteensovittamisen. Tällaisella strategisella suunnittelulla on myös vaikutuksensa kunnan maanhankintaan pitkällä tähtäimellä.

www.salo.fi/yleiskaavat

Olemme yrittäneet tuloksetta metsästää kaupunkisuunnittelulaisten kanssa osayleiskaavaa 1980-luvulta. Arkistoista löytyi Halikon rantayleiskaavaa, joka vahvistettu Angelniemen osalta, muttei vielä Kokkilan ja Vartsalan osalta. Se on 1990-luvulta ja löytyy kaupungin sivuilta osoitteesta:

http://www.salo.fi/attachements/2010-10-12T12-20-07188.pdf

Vanhempia aineistoja on Kokkilan kyläsuunnitelma 1980-luvulta, josta kyläyhdistyksellä on kopio Seurojentalolla. Tulevaisuuden rakentamista ajatellen kyläkaava olisi hyvä keino edistää yhteisömme pitkäjänteistä suunnittelua kylän omilla ehdoilla.

Esimerkkinä tästä on Hajalan kyläkaavahanke Salon kaupungin kaavoitusohjelmassa 2018-2019.

https://kyliensalo.files.wordpress.com/2013/11/hajalankylakaava.pdf

Kannattaa tutustua myös Hajalan kylän maisemaselvitykseen: http://www.salo.fi/attachements/2016-04-29T12-09-21188.pdf

Kunnallistekniikka

Salon kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille 2010-2030:

http://salo.tjhosting.com/kokous/2010441-6-12061.PDF

Haja-asutusalueen viemäröinti

Salon kaupungin asukkaista noin 17 000 asuu viemäriverkoston ulkopuolella. Salon kaupunki on tukenut viemäriverkostojen laajentamista haja-asutusalueille myöntämällä avustuksia perustettaville jätevesiosuuskunnille silloin, kun toiminta-alueen laajentaminen ko. alueille ei ole vesihuoltolaitoksen kannalta ollut kokonaistaloudellisesti järkevää.

Tiestö

Yksityistielaissa kunnan tielautakunnalle määrätyt tehtävät kuuluvat Salon kaupungissa kaupunkikehityslautakunnan tiejaostolle. Näitä tehtäviä ovat mm. yksityistielain mukaiset toimitukset tiekunnan perustamiseksi, lakkauttamiseksi, tiekuntien yhdistämiseksi tai uuden osan liittämiseksi tiekunnan tiehen. Lisätietoa löytyy täältä:

www.salo.fi/yksityistiet

Liikenneviraston ja ELY-keskuksen sivuilla tietoa teiden kuntoon liittyen:

https://www.liikennevirasto.fi/tieverkko/kunnossapito

https://www.ely-keskus.fi/web/ely/kunnossapito2

Kevyenliikenteen väylät

Salon kaupungin pyöräilyn ja kävelyn kehittämisohjelma löytyy täältä:

http://www.salo.fi/pyorailyohjelma

6.   Kyläsuunnitelman ylläpito

Kyläsuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelma on luettavissa kyläyhdistyksen kotisivulla ja se päivitetään sinne aina kyläyhdistyksen hallituksen toimesta.

Kyläyhdistys tiedottaa tapahtumistaan kotisivuilla, jonne myös yhdistyksen yleiset asiat dokumentoidaan.

www.angelniemi.fi

viiri
VIIRI

Teetimme Angelniemen vaakunan pohjalta viirin, joka on mukava laittaa lipputankoon ohikulkijoiden ihasteltavaksi. Saat sellaisen itsellesi 65€:n hintaan.

ANGELNIEMEN POSTI

”Aiemmin Angelniemen posti tuli Hajalan kautta, josta sen toi Kokkilaan Kalle Elo. Usein hän jäi puoleen väliin matkaa vähän ”kuppia” tekemään.

Kun postihakijat kyselivät:

-Joko posti on tullut?

-Tulos on, tulos on, oli postinhoitaja Sofia Sarenin vastaus.

Tästä on tullut myös sanonta,

”Tulossa on kuin Angelniemen posti”

(Vennonen)

 

Haluatko nopeamman osoitteen?

Saat sen meiltä!

etunimi.sukunimi@angelniemi.fi

 

NIMIKKOTUOLI

Sinulla on mahdollisuus hankkia itsellesi Angelniemen seurojentalon nimikkotuoli. Nimesi kaiverretaan laattaan tuolin takaosaan. Näin voit tukea Seurojentalon kunnostustyötä ja varmistaa talon pysymisen kylän, lasten ja nuorten kokoontumistilana. Nimikkotuolin hinta on 50€.

35

Kuva 35

PYÖRÄILE RANNIKKOREITTI

Hyppää pyörän selkään ja polje rannikkoa seuraillen merellisissä saaristomaisemissa. Poikkea matkan varrella idyllisissä ruukki- ja rannikkokylissä virkistäydy reitin varrella olevilla uimapaikoilla, herkuttele paikallisissa ravintoloissa ja kahviloissa ja ihaile Suomen luonnon rauhaa kolmessa eri kansallispuistoissa. Koko reitillä on pituutta reilu 150 km, josta osa tehdään meriteitse. Hangon ja Kasnäsin välisellä merireitillä voit tutustua Bengtskärin majakkaan.

Matkan varrella yövyt pienissä hotelleissa, B&B –paikoissa ja rentoudut iltaisin saunoissa. Reitti on kohtalaisen helppo, suhteellisen turvallinen ja sopii liikuntaa jonkin verran harrastavalle. Reitti on pääosin kumpuilevaa ja suhteellisen tasaista maastoa. Matka soveltuu parhaiten aikuisille ja nuorille. Pyöräilyreitti kulkee pääosin jo olemassa olevia kevyen liikenteen väyliä, yleisiä ja yksityisteitä, metsäteitä ja kunnostettuja polkuja pitkin. Reitin yleisen tien osuuksilla on syytä noudattaa varovaisuutta.

http://www.salo.fi/attachements/2016-02-09T09-23-32181.pdf

36b

Ehto talon tuvas

”Ku ehto on tullu,
ja piku menny lullu,
ni kaik tule tuppa,
ei kysyk kukka luppa.
Sin kokou piika ja trenki,
mut tila on kuitenki.

Ämänt istu kiikkutualis
ja kutto sukka.
Pikkupiika nurkas
ei huamak kukka.
Hä o siäl nii hiljaksi,
ette hiirikä ol se hiljemi.

Mut toises nurkas
vast o meininki.
Metel mene päätpahka seininki.
Siäl piika ja trenki laolava,
sit taas hirnuva, naorava. 

Isänt lukke lehti
ja pittä piänt hytinä.
Kakarap permonol
pitävät jytinä.

Mut ämänt sano:
”Olkka ny hiljaste,
ja tälläkä maat
vähä jouttuste”. 

Pian trenki ja piikakki
metelis lakkava
ja meneväh hiljaksi
sänkky makkama. 

Valkja päsäs hilja
humise ja kuale.
Kis hyppä permonol
ja purkkitas nuale. 

Ehto on kylmä ja pimjä.
Talos o hiljast ja himjä.
Taloveki kaik jo makka.
Ulko vaan tihutta ja satta.”

(Kirsti Mattelmäki: Mää muistele)

 

Valokuvat:

  • Paula Achrèn 2, 24
  • Pauli Lahtinen 3, 6
  • Kylien Salo 4
  • Wikipedia 5
  • Salon seurakunta 8
  • Salon kaupunki 9
  • Tuomo kesäläinen 13
  • Tuntematon 17
  • Juha vasarainen 18
  • Laura Luostarinen 20
  • Anssi Suomi 21, 22
  • Marianne Romu 23
  • Osmo Laine 25
  • Angelniemen ankkuri 26
  • Katri Hallamaa 28
  • Aki Vauhkonen 29
  • Erkki Laine 30
  • Jari P. Laiho 7, 10-12, 14-16, 19, 27, 31-36
  • Kansikuva: Matias Nieminen
  • Opaskartta: Saku Mannonen

Kyläsuunnitelman laatiminen sisältyy Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo –-hankkeen toimintaan. Hanke on Salon kaupungin hakema ja siihen on saatu EU:n tukeman maaseutuohjelman Leader-rahoitusta. Suunnitelman sisällöstä vastaa Angelniemen kyläyhdistys.

lippu_ja_rahaston_nimi_200        leaderlogo    leader-ykkosakseli-logo (2)

Kyläyhdistyksen kotisivu:

www.angelniemi.fi

Kaikki tiedustelut kyläyhdistykselle voit lähettää osoitteeseen:

hallitus@angelniemi.fi

[1] Jokamiehen vesiensuojeluohjeet Suomen luonnonsuojeluliitto

[2] Lounais-Suomen jätehuoolto

[3] Varsinais-Suomen perinnemaisemayhdistys ry

[4] ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Museovirasto.

Kategoria(t): Ei kategoriaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s