Kylästrategian lähtökohtia

Kylien Salo -hankkeen aikana järjestettiin laaja 17 tilaisuuden seminaarisarja. Syksyllä kartoitettiin kyläyhdistysten mielipiteitä nettikyselyllä. Nyt on aika laatia yhdistyksille ja kaupungille kylästrategia. Siinä otetaan huomioon myös seitsemän alueen kyläkyselyjen tulokset ja keskustelut kymmenissä kyläkokouksissa. Strategiasta keskustellaan vielä kylien kesken. Seuraavassa esittelen strategian alustavia lähtökohtia ja linjauksia.

Salon kylillä on hyvät kehittymismahdollisuudet

Kylät ovat erittäin aktiivisia. Yhdistykset tuottavat jo laajan kirjon palveluja asukkaille. Näistä palveluista on tiedotettu Kylien Salo -hankkeen tiedotuksessa. Tärkeimmät ovat kokoontumistilojen ylläpito, paikallinen tiedottaminen, tapahtumien järjestäminen, nuorisoillat, lapsi- ja perhetoiminta, ikäihmisten toiminta, paikallismuseoiden ylläpito, tuki kyläkouluille, uimarannat ja saunat, liikuntapaikat, teatterit, kuorot, kirjallisuuspiirit ja kehittämishankkeet. Vesijohtoja, viemäreitä ja laajakaistaverkkoja rakennetaan osuuskuntien ja paikallisen vapaaehtoistoiminnan avulla.

Salon kyläalueet, yhdistykset, kotisivut, sähköpostit, seurantalot ja esimerkkejä toiminnasta >>>

Vaskion kyläsuunnitelma, iso pdf-tiedosto >>>

Kylät vetävät myös uusia asukkaita, esimerkiksi Mathildedal, Vartsala, Inkere, Muurla ja Kitula ovat kaikki lisänneet asukaslukuaan vähintään 10 % viimeksi kuluneiden kuuden vuoden aikana, ja ovat Salon muuttovoittoalueiden kärkiryhmässä. Lisäksi kyliin on rakennettu runsaasti uusia vapaa-ajan asuntoja ja perustettu uusia yrityksiä.

”Monipaikkainen asuminen on muuttanut asumisen muotoja, ja vakituinen asuinpaikka kuvaa entistä heikommin ajankäyttöön perustuvaa aluerakennetta… …Kun katsotaan ihmisten keskimääräistä sijaintia, kaupungistumiskehitys näyttäytyy huomattavasti lievempänä kuin pelkän vakituisen asutuksen perusteella.”

Eri ministeriöiden kokoama ”Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi – Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050” Luonnos 9.1.2015.

Kylien Salo -hanke toteutti 7 kyläkyselyä (Angelniemellä, Kiikalassa, Perniön kirkonkylässä, Suomusjärvellä, Särkisalossa, Vartsalassa ja Vaskiolla). Vastauksia tuli yhteensä 1 350 kpl.  Tärkeimmät viihtyvyystekijät kylissä ovat vastaajien mielestä luonto, maalaismaisema, palvelut, juuret ja kyläyhteisö. Kylästrategian laatimiseksi tehtiin paikallisille yhdistyksille kysely, johon vastasi 19 yhdistystä. Strategiakyselyssä näiden viihtyvyystekijöiden lisäksi nousi esille kylän sijainti ja hyvä kylähenki.

Maaseutu on mieluinen asuinpaikka

Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuslaitos selvitti laajassa kyselytutkimuksessaan nuorten tulevaisuuskuvia ja maaseudun osaa niissä. Maaseutu on nuorillekin mieluinen asuinpaikka!

Nuorten tulevaisuuskuvissa vastakohtaisuus maaseudun ja kaupunkien välillä on vähentynyt, jopa kolme neljäsosaa nuorista haluaisi mielellään asua maaseudulla. Laajan kyselyn vastaajina olivat 18–30-vuotiaat nuoret ympäri maata, edustavana otoksena.

Tutkija Tuomas Kuhmonen, Kylien Salon ja kansalaisopiston seminaarissa 4.9.2014.

Tammikuussa 2015 julkaistussa nuorten asumiskyselyssä ja vuoden 2014 maaseutubarometrissä saatiin samansuuntaisia tuloksia (tarkemmin aiemmassa blogikirjoituksessa Kiinnostaako maaseutu asuinalueena?).

Kestävää kehitystä

Strategialla tavoitellaan kestävää kehitystä Salon seudulle.

Aalto-yliopiston maankäyttötieteiden laitoksen tutkijat ovat useissa tutkimuksissaan tarkastelleet eri aluetyyppien asukkaiden energiankulutusta. Maaseutumaisten alueiden asukkaiden hiilijalanjälki on Suomessa kaupunkimaisten alueiden asukkaiden hiilijalanjälkeä pienempi. Ero ei ole suuri ja riippuu tietenkin laskentatavasta. Heidän johtopäätöksensä on, että kaikilla alueilla on mahdollista elää energiaa säästäen. Kunkin alueen erityispiirteet tulee huomioida, kun pyritään alentamaan päästöjä. Tiiviimmillä alueilla pitäisi vähentää kaukolämmön tuotannon hiili-intensiteettiä ja suosia matalahiilisiä rakennusmateriaaleja betonin sijaan; maaseutualueilla on hyviä mahdollisuuksia käyttää pienimuotoista uusiutuvaa energiaa, lisäksi pitäisi suosia vähäpäästöisiä autoja sekä tuoda palvelut lähelle niiden käyttäjiä.

Kalvosarja 23.1.2014 >>>  Artikkeli, pdf >>>

”Kaupungistuminen ja keskittymiskehitys lisäävät luonnonvarojen käyttöä ja heikentävät olemassa olevan rakenteen ekotehokkuutta supistuvilla alueilla.. …Kestävän elämäntavan ja talouden mahdollisuuksia kehitetään alueiden omista lähtökohdista.”

Eri ministeriöiden kokoama ”Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi – Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050” Luonnos 9.1.2015.

Salossa on kyliä, joiden toiminta on alkanut paikallisen kulttuurimaiseman ja perinnemaiseman hoidosta. Hoidettuja perinnebiotooppeja on Suomessa vielä vähän. Kylien yhdistyksillä olisi tässä mahdollisuus aktivoitua ja hakea tukea. Salon maaseutu on suureksi osaksi vanhaa, kaunista kulttuurimaisemaa. 30 % kaupungin alueesta on viljeltyä, ja viljelyn jatkuminen on tärkeää paitsi ruoan tuotannon, myös maiseman kannalta.

Maisemia suojellaan parhaiten turvaamalla asutuksen ja kylien elinvoimaisuus. Maisema-arvot säilyvät vain työnteon kautta ja myös palvelukylät ja taajamat ovat tärkeitä maiseman kannalta.

Kylien Salo -hankkeen ja kansalaisopiston maisemaseminaarissa 29.1.2014 oli alustajia ELY-keskuksesta ja maakuntamuseosta sekä paikallisesta maisemahankkeesta, maatilalta ja kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolta.

Maisemaseminaari >>>

Sosiaalisen kestävyyden voimistamiseksi eri alueiden sosiaalista erilaistumista pitää ehkäistä. Riutuva alue ei vedä uusia asukkaita, kiinteistöjen arvo laskee ja erilaiset sosiaaliset ongelmat voivat korostua ja tulla kaupungillekin kalliiksi. Kylien palvelujen saavutettavuudesta pitää siis huolehtia eikä mitään aluetta tule ajaa alas.

Muuttoliikkeessä eri alueille on erilainen ikäprofiili. Myös mahdollista sosiaalista erilaistumista tulisi seurata ja tutkia. Salon vahvuutena on kuitenkin elinvoimainen maaseutualue. Palvelujen hyvä saavutettavuus kaikilla alueilla takaa alueiden vetovoimaisuuden ja ehkäisee erilaistumista.

Hallintotieteiden yo. Ilona Koitto Kylien Salo -hankkeen ja kansalaisopiston muuttoliikeseminaarissa 23.10.2014.

Paikallisyhteisöjen vahvistaminen on samalla ennaltaehkäisevää sosiaalityötä. Salon hyvinvointitilinpidossa todetaan, että kuntapalveluiden on oltava tasa-arvoisesti ja tasapuolisesti asukkaiden saavutettavissa.

Paikallislehtien palstoilla on keskusteltu kaavoituksesta, tonttipolitiikasta ja maankäytöstä. Kylästrategian sanoma on selvä: olemassa olevia kyliä vahvistetaan, ei ainoastaan kaupunkikeskustaa. Kyläkouluverkostoa ei saa enää harventaa.

Taloudellista kestävyyttä on muun muassa uusien asukkaiden hankinta Saloon monipuolisella tonttitarjonnalla ja paikallisella tonttimarkkinoinnilla. Myös kylien palveluhakemistot ja muu paikallisen yrittäjyyden tuki edistää taloudellista kestävyyttä. Eri ministeriöiden kokoama Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi – Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva raportin luonnoksessa todetaan, että ”Maaseutualueiden vahvuudet nousevat alueen luonnonvaroista ja niiden hyödyntämiseen liittyvästä osaamisesta ja yritystoiminnasta. Myös palvelutuotannon merkitys maaseudun työllistäjänä on yhä suurempi. Maaseudun kehityksen pohjana ovat monipuolistuvat elinkeinot, jotka perustuvat kasvavaan biotalouteen ja monipuolistuvaan ruoan ja elintarviketuotantoon.”

SITRA:n Maamerkit -ohjelmassa kartoitettiin uusia kehityssuuntia ja niiden luomaa kysyntää.

”Vaikka suomalaisilla on myönteisiä visioita ja toiveita maaseudun tulevaisuuden suhteen, Maamerkit-barometrin tulosten valossa maaseutuun kohdistettujen toiveiden toteutumiseen ei kuitenkaan uskota kovin vahvasti. Tämän voi tulkita heijastavan luottamuksen puutetta nykyistä maaseutupolitiikkaa kohtaan.

On mahdollista nähdä, että maaseutupolitiikassa on valvottu alueellisia etuja ja vahvistettu sisäisiä verkostoja, muttei ehkä niinkään hahmotettu maailmanlaajuisten trendien ja uudenlaisen kysynnän tuomia mahdollisuuksia. Kysyntälähtöisen maaseutupolitiikan lupaus on, että maaseutu voi luoda hyvinvointia koko Suomelle vastaamalla sekä suomalaisten omiin toiveisiin ja tarpeisiin että globaaleihin haasteisiin.”

Miten maaseutu vastaa tulevaisuuden kysyntään? SITRA 2012

Perinteiset yhteisöt eivät välttämättä hahmota muutosten tuomia mahdollisuuksia. Tarvitaan yrittäjien ja yhdistysaktiivien koulutusta, innovatiivisia kehittämishankkeita ja paikallisten asukkaiden tulevaisuuskeskusteluja ennen kuin kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Kulttuuriseen kestävyyteen kuluu muun muassa paikallisidentiteetti.

Kylien Salo -hanke ja kansalaisopisto järjestivät vuonna 2014 kolme seminaaria paikallisidentiteetistä.

Torsti Hyyryläinen kertoi Ruralia-instituutin tutkimuksista, joiden mukaan vahva paikallisidentiteetti on todettu lujittavan yhteisöjä ja lisäävän niiden muutosvalmiutta (resilienssiominaisuus).

Åbo akademin akatemialehtori Sari Pikkalan mukaan vahva paikallisidentiteetti lisää yhteiskunnallista osallistumista ja äänestämistä.

Turun yliopiston Niina Koskihaaran kuntaliitostutkimuksen mukaan asukkaat kiinnittyvät kuntaan vanhojen paikallisyhteisöjen kautta – näin ollen kylien ja taajamien paikallisen identiteetin korostaminen vahvistaa kuntaa eikä heikennä sitä.

Menestystä paikallisen osallistumisen kautta

Seminaareissa ja keskusteluissa on tullut korostetusti esille paikallisidentiteetin merkitys. Se lujittaa yhteisöjä ja lisää niiden muutosvalmiutta. Lähidemokratialla ja osallisuudella pitää olla selkeitä tavoitteita, paikallisella osallisuudella voidaan edistää hyviä päätöksiä ja vastuuntuntoa. Osallisuus ja vastuuntunto voivat myös säästää julkisia varoja, jos lähidemokratia toteutetaan viisasti.

Suomalaisen kunnallishallinnon vahvuudet ovat toimivien mikrorakenteiden kuten koulutuksen, kirjastojen, vesihuollon, teiden ja jätehuollon ylläpitäminen sekä tasa-arvon korostaminen. Lähidemokratian lisääminen on tärkeä tavoite, mutta pitää myös olla selvillä siitä, mihin lähidemokratialla pyritään. Pyritäänkö vain selvittämään asukkaiden mielipiteitä oman elämänpiirin asioista vai pyritäänkö myös lisäämään yksilöiden ja yhteisöjen vastuuta ja säästämään julkisia varoja. Joka tapauksessa pitää olla selkeät pelisäännöt ja paljon suoraa vuorovaikutusta hallinnon ja kuntalaisten välillä.

Åbo Akademin tutkija Siv Sandberg Kylien Salon ja kansalaisopiston kuntalaisen osallistumisseminaarissa 25.9.2014.

Hyvän kehittymisen esteet

Sekä paikallisissa kyläkyselyissä että tätä kylästrategiaa varten tehdyssä yhdistyskyselyssä tärkeimmiksi esteiksi kylien hyvälle kehitykselle nostettiin seuraavat asiat:

  • yhteydet (tiet, joukkoliikenne),
  • palvelujen heikentyminen kunnan taloustilanteen takia sekä
  • kaavoituksen ja tonttimarkkinoinnin puutteet.

Esimerkiksi Hajalassa kaavoituksen ja kunnallistekniikan puute haittaa kylän kyläsuunnitelman toteutumista. Kylän sijainti on hyvä, mutta valmiin moottoritieliittymän hyöty saadaan käyttöön vasta, kun kylän kaava valmistuu ja kylän vesiosuuskunta saa vesijohdon ja viemärin yhdistettyä kaupungin verkostoihin.

Kokoontumistilojen puute on ongelma Kuusjoella, jossa kaupungin tilojen joustamaton hinnoittelu neliömetrien mukaan on johtanut siihen, että Kuusjokitalon käyttö on vähentynyt kuntaliitoksen jälkeen.

Osassa kyliä kehittymisen este on heikko organisoituminen. Tarvitaan lisää ja aktiivisempia kyläyhdistyksiä erityisesti kirkonkyliin.

Yhdistystoiminnan pitää uudistua ja yhteistyötä kehittää

Kylien pitää organisoitua tehokkaasti, lisätä yhteistyötään ja uudistaa toimintaansa. Kylien välinen yhteistyö näkyi esimerkiksi viime kevään Avoimet kylät -tapahtumassa, joka Salossa kokosi 11 kylää ja reilusti yli tuhat osallistujaa.

Yhteisellä tiedotuksella levitetään tietoa hyvistä käytännöistä ja ehkäistään tapahtumien päällekkäisyyksiä. Yhteystietorekisteriä on pidettävä ajan tasalla. Hankehakemuksiin tarvitaan neuvontaa, ja edunvalvonnassa kylät ovat vahvempia, kun ne toimivat keskenään yhteistyössä. Näihin tehtäviin tarvitaan organisaatio, joka voi olla kevyt, mutta jonka on oltava pysyvä.

Kyselyssä kyläyhdistysten enemmistö haluaa nykyistä tiiviimpää yhteistyötä kylien välille. Yhteistyötapaamisia kaupungin johdon kanssa pidetään hyödyllisinä ja niitä halutaan kehittää, mutta ne eivät riitä. Tarvitaan myös kylien yhteistyölle omat suunnitelmat ja pysyvä organisaatio, esimerkiksi alueellisia toimikuntia, tai koko Salon alueen kylien pysyvä yhteistyöfoorumi.

Myös ulkopuolisen hankerahoituksen (erityisesti Leader-rahoitus) tehokas käyttö ja oman taloudellisen toiminnan kehittäminen uudistaa kylätoimintaa.

Toimenpiteet

Strategian käytännön toimenpiteet laaditaan näiden linjausten ja keskustelun perusteella. Strategiaan otetaan toimenpiteitä sekä yhdistysten itse toteutettavaksi että yhteistyössä kaupungin ja muiden viranomaisten kanssa toteutettavaksi. Lisäksi otetaan mukaan esityksiä kaupungin toimiksi. Pitää huolehtia teistä, joukkoliikenteestä, palvelujen saavutettavuudesta sekä kaavoituksesta ja tonttimarkkinoinnista. Esimerkiksi musiikkiopistotoiminta elää vielä kuntaliitoksen edellistä aikaa, kaikki toiminta on keskittynyt kaupunkikeskustaan.

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo

Kaupunki hakee keväällä uutta Leader-hankketta, jolla vahvistetaan edelleen paikallisia kehittäjäyhteisöjä. Työnimenä on ”Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo”. Hankkeen sisältöä saadaan kylästrategiasta ja sisällöstä keskustellaan talven aikana kylien kanssa. Joitakin ajatuksia on jo koottu.

Neuvontatuella kylille viedään eteenpäin niitä asioita, jotka ovat nousseet kyläkyselyissä ja kyläsuunnitelmissa. Autetaan kyliä suunnittelemaan omia hankkeita. Kokoontumistilojen tarjonta ja tarve eri alueilla selvitetään. Kehitetään kylä- ja pitäjätiedotusta.

Salon kaupungin kylätiedotusta jatketaan Kylien Salo -blogissa, -Facebook-ryhmässä ja uutisviestillä. Otan mielelläni vastaan lisää ideoita ja kannanottoja kylästrategiaan ja tiedotukseen!

Henrik Hausen, henrik.hausen@salo.fi

 

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s