Kylien Salo loppuseminaari 20.11.2014

Loppuseminaarissa oli 30 osallistujaa ja alustajat olivat tällä kertaa kaikki paikallisia kylien aktiiveja. Asiantuntevat alustukset saivat innostuneen vastaanoton.

yleiso

 

kotilainenEi sää mittä kuullu oo? Tiedottaminen kylissä

Kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Elina Kotilainen, Koski as. kyläyhdistyksestä kertoi, että yhdistyksen toiminta-alueella on noin 200 taloutta, alue on hajanainen, siihen kuuluu useita kyliä, osa Uudenmaan puolelta. Kylän lähivuosien projekti on Vihiniemen kylätalon kunnostus, tonttia talon ympäriltä on jo raivattu.

– Kylän aktiivisimmat tiedotuskanavat ovat sähköposti ja Facebook. Lisäksi pysyvämpi tieto on kylän uusilla kotisivuilla ja koska kaikilla ei ole sähköpostia niin tehdään myös paperilehteä ja laitetaan tiedot 8 ilmoitustaululle. Ilmoitustauluvastaavat vievät ilmoituksia tauluille ja poistavat vanhentuneita tietoja. Tiedottaminen on työlästä, mutta monia eri kanavia käyttäen tehokasta. Mainostaminen onnistuu, kun tapahtumista saadaan tiedot ajoissa ja samoja tiedotteita levitetään eri kanavia käyttäen.

Kosken Kaiku -lehteen on saatu mukavasti juttuja, siihen kirjoittavat kyläläiset, yrittäjät ja kyläyhdistyksen johtokunnan jäsenet, toimittajakin on nyt johtokunnan jäsen. Avoimella tiedotuksella pidetään yllä tunne, että kaikki ovat tervetulleita mukaan toimintaan, se on tärkeä osa aktivointia.

Tiedotuksesta suurin osa tehdään talkootyönä. Rahoitus tiedottamiseen ja muuhun toimintaan saadaan jäsenmaksuilla, sponsorituesta ja tapahtumien tuotoista. Mainostulojakin on saatu jonkun verran.

Yhteishenki – mitä ja miten?joutsen

Tieksmäki-Metolan kyläyhdistyksen toiminta-alueella on kolme kylää, 60 vakituista taloutta ja 120 vapaa-ajan asuntoa. Yhteishengen edistämisestä alusti kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Joutsen. Oma ranta ja siihen rakennettu kokoontumistila ja sauna ovat muodostuneet kylän tapaamispaikaksi. Yhteishengen luominen lähtee yhteisistä pelisäännöistä. Hallituksen ensimmäisessä kokouksessa sovittiin pullavuorot. Hyvältä kuulostaa sääntö, että kokoukset rajoitetaan niin, että ne kestävät korkeintaan kaksi tuntia. Tärkeää on myös, että luotetaan toisiin, jokainen hoitaa omat tehtävänsä. Toki asioista myös keskustellaan avoimesti ja päätetään yhdessä.

Uusien asukkaiden luona käydään tervehdyskäynnillä, kylään muuttaa vuosittain muutama perhe. Viemisinä voi olla esimerkiksi ruisleipä. Vastaanotto on aina ollut hyvä. Kylän talkoohenki aaltoilee, välillä on helpompi saada porukkaa mukaan, välillä hankalampi, se pitää hyväksyä.

Kylän oma tonttimarkkinointikainiemi

Pirkko Kainiemi toimii Särkisalon pitäjäyhdistys SärFinin tonttivastaavana.

Karhumäen kaava-alueelle on jo rakennettu viisi taloa. Alueella on sekä kaupungin omistamia että Metsähallituksen Laatumaan hallinnoimia tontteja. Särkisalossa on myös muutamia muita tontteja myytävänä ja mm. entinen kunnantalo. Pitäjäyhdistys on ottanut tehtäväkseen uusien asukkaiden houkutteleminen alueelle.

Avoimet kylät -päivänä keväällä järjestettiin tonttipolku alueelle. Paljasjalkainen särkisalolainen esitteli historiaa, maisemia ja palveluja. Kaupunki osallistui omalta osaltaan laatimalla Särkisalon tonteista oma esite ja karttojakin saatiin ilmaiseksi käyttöön. Tilaisuuteen tulikin runsaasti väkeä. Myös kesätapahtumassa seurantalo Meripirtissä markkinoitiin tontteja, vapaita taloja ei nyt Särkisalossa ole. Syksyn silakkamarkkinoilla oli vielä enemmän osallistujia, mutta silloin kyläläisillä ei riittänyt aikaa tonttimarkkinointiin – periaatteessa olisi hyvä aina kylän tilaisuuksissa olla myös tulomuuton markkinointia.

Kokoontumistilan ylläpito ja toiminnan markkinointi

Tuohitun kylän kylätalo Tuohikoto on entinen koulu, jonka ostamiseen muodostettiin osakeyhtiö. Koulutoiminta talossa loppui jo vuonna 1976. Yhtiön osakkaina on kylän asukkaita ja kyläyhdistyksellä on kaksi osaketta. Kun muut palvelut ovat hävinneet kylästä, Tuohikodosta on tullut alueen ainoa tapaamispaikka. Käytännössä talosta huolehtii kyläyhdistys, kertoi puheenjohtaja Suvi Raute. Kylätalosta kaksi asuntoa on vuokrattu asunnoiksi ja yksi luokkahuone vuokrattu yritykselle. Talon yleiset tilat ovat kyläyhdistyksen käytettävissä ja niiden varustusta on parannettu Leader-hankkeella.

– Vuokrat riittävät lämmitykseen, mutta talon kunnossapito on laiminlyöty. Tiloja ei juurikaan markkinoida ulkopuolisille vuokraajille, vaikka talo kaipaisi kunnostusta.

Kyläyhdistyksen tapahtumissa on mukavasti väkeä, esimerkiksi syystapahtuman aikaan parkkipaikka oli täynnä. Kursseja järjestetään paljon ja viime kesänä aloitettiin kesätoritoimintaa, joka oli menestys.

Myrskyjen aikaisten pitkien sähkökatkojen aikana kyläläiset ovat käyneet Tuohikodossa tekemässä puuhellalla ruoat.

Kylän teatteritoimintavesterinen

Teatteri Puutaivas perustettiin Vaskiolle vuonna 1994, ensin Mäen koululle, siellä oli sopiva rinne katsomolle. Paikat ovat sitten muuttuneet, tällä hetkellä huolena on lastenteatterin tilojen tulevaisuus, kertoi teatteriyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Vesterinen.

– Halusimme saada kylälle kulttuuritoimintaa. Aktiivisia jäseniä on nyt yli 40 henkeä, viime kesän näytelmässä 17 esiintyjää ja muita avustajia. Kaikki eivät ole omasta kylästä vaan osa kaupunkikeskustasta tai muualta. Olemme järjestäneet myös kursseja muun muassa maskeerauksesta. Ohjaajan palkkio on meidän suurin menoerämme. Kaikkiaan näytelmän kulut ovat noin 10 000 euroa. Viime kesän näytelmä esitettiin 14 kertaa. Jonkunlainen talkoourakka näytelmä on myös, harjoitellaan 1,5-2 kk, noin 50 kertaa.

Lastenteatteri Puutaivaan Tikkujen toimintaan osallistuvista suuri osa on 12–13-vuotiaita. Tälle on tilausta, sillä Vaskiolla on muuten aika vähän nuorten toimintaa.

Katsomon täyttöaste jäi noin 50 prosenttiin, lähiympäristössä on 10 kesäteatteria. Katsojat ovat vaativia, meillä on toiveissa saada katsomolle katos. Näyttelijät kestävät kyllä vähän sadetta. Markkinointiyhteistyötä on muiden teattereiden kanssa sekä pankin ja omakotiyhdistyksen kanssa.

Kylän edunvalvonta ja yhteistyövakipartaalm

Alustajina kyläyhdistyksen puheenjohtaja Jouni Väkiparta ja Vesiosuuskunnan puheenjohtaja Jari Alm. Hajalassa on noin 600 asukasta ja kuusi toimivaa yhdistystä. Kyläyhdistyksellä on 230 jäsentä ja eniten toimintaa. Kylä lähti innokkaasti mukaan Koko-hankkeeseen, tehtiin kyläsuunnitelma ja muuta. Kyläkaavatyössä oli mukana suurin osa kylän maanomistajista.

– Perustettiin vesiosuuskunta ja porukkaa tuli hyvin mukaan. ELY-keskus on hyväksynyt osuuskunnan suunnitelmia ja tukee hanketta. Vesiosuuskunta ei kuitenkaan voi aloittaa työt ennen kuin kaupunki ja Salon Vesi päättävät siirtoviemäristä. Kyse on lyhyestä pätkästä Halikon asemalle ja toivomme, että asia etenee pian.

– Koulussa on 17 uutta ykkösluokan oppilasta, koulun tulevaisuus näyttää siis hyvältä ja uusiakin asukkaita voisi saada, kunhan kunnallistekniikka saadaan kuntoon. Kyläyhdistys on markkinoinut tontteja ja muutenkin tehnyt mitä voi, mutta yhdistyksillä on kuitenkin rajoitetusti voimaa, tarvitaan yhteistyötä muun muassa kaupungin kanssa.

Keskustelua

Ismo Saari arvioi, että Hajalan siirtoviemärin rakentaminen saadaan alkuun parin vuoden sisällä, se on jo ohjelmassa, mutta Muurlan putki jouduttiin ottamaan ensin Muurlan puhdistamon huonon kunnon takia. Kaupunki on Hajalan kehittämisen takana.

Ulla Huittinen ehdotti, että kyliä ja paikallisyhdistyksiä pitäisi saada paremmin näkyviin kaupungin kotisivuilla. Kaupungin kotisivuille suunnitellaan kokonaisuudistusta ja viimeistään siinä vaiheessa kylät nostetaan nykyistä paremmin näkyviin.

Keskustelua Salon kylästrategian luonnoksesta

Kylästrategialle on Kylien Salo -hankkeen aikana kertynyt laaja perusta seitsemän alueen kyläkyselyjen 1 350 vastauksesta, yhdistyskyselyn 19 vastauksesta, 17 seminaarista, ja yli 60 kyläkäynnin ja kesätilaisuuden keskusteluista. Strategialuonnos on silti vasta alustava, seuraava luonnos lähetetään kylien yhdistykselle kommentoivavaksi.

Suomen kylätoiminta ry:n ja Leader toimintaryhmä Ykkösakselin puheenjohtaja Eero Uusitalo vaati, että tavoitetasoa on nostettava. Yhdistysten ja kaupungin päättäjien kumppanuuden pitäisi olla itsestään selvä asia, edustuksellinen demokratia ei riitä. Soteuudistus vaikuttaa myös maaseutuun ja energia-asiat tuovat uusia mahdollisuuksia. Näihin liittyvien tavoitteiden pitäisi näkyä strategiassa.

Varsinais-Suomen kyläasiamiehen Tauno Linkorannan mukaan kylien vahvuuksiin kuuluu myös osaaminen. Väki on koulutettua, on uutta kulttuuritoimintaa ja paljon muuta.

Hän korosti myös, että kylätaloilla on suuri merkitys toiminnan kannalta. Kylätalon kunto, energiatalous, käyttökustannukset, toiminta ja omat tulot vaikuttavat toimintamahdollisuuksiin. Kyläyhdistykset voivat saada tuloja vuokraamalla kylätaloja. Yhdistyksille tulee enemmän vastuuta ja palvelusopimusten kautta kaupunki voisi osallistua kylätalojen ylläpitoon. Kylätalo voi olla myös palvelukeskus, esimerkiksi jos keittiö rempataan, niin se voisi olla myös pitopalvelun käytössä. Linkoranta kannattaa myös turvallisuusasioiden ottamista mukaan uuteen hankkeeseen, siinäkin kylätaloilla voi olla oma merkityksensä kriisikeskuksina.

Jaana Joutsen halusi strategiaan kirjattavaksi yhteiset tavoitteet ja tahto seuraavaksi 2-5 vuodeksi. Esimerkiksi, että koko Salo pidetään asuttuna ja mukana kehittämistoiminnassa. Myös tie- ja joukkoliikenneasiat pitää olla mukana.

Ismo Saaren mukaan Särkisalon tonttipolku on tärkeä esimerkki, tarvitsemme uusia asukkaita. Tulomuuton edistäminen pitää ottaa mukaan uuteen hankkeeseen. Jokaisen kyläläisen pitäisi tietää, missä on vapaita tontteja, jokaisella omat verkostot. Tonttimarkkinointi ja rakennusalan yrittäjät pitää ottaa mukaan kesätilaisuuksiin, asukashankinta voisi olla kesäkiertueen ensi kesän teema. Kaavoitus on nyt menossa Hajalassa, mutta myös suunnittelutarveharkinnan ja poikkeusluvan perusteella myönnetään rakennuslupia, toistaiseksi suhtautuminen on ollut myönteistä .

Henrik Hausen

Alustusten diat:

Lyhyet tietoiskut

Salon kylästrategian luonnos 20.11.2014

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , , , , , , , , , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Kylien Salo loppuseminaari 20.11.2014

  1. Paluuviite: Kylien lehtiä | Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s