Jätevesi-ilta kiinnosti

Timo Korpisen alustus: Viemäröinnin myötä tulevaisuuden kyläksi, pdf >>>

Jyrki Lammilan alustus: Vesihulto-osuuskuntien tukeminen Lounais-Suomessa ja muuta ajankohtaista, pdf >>>

Salon kaupungintalossa järjestetty jätevesi-ilta veti mukavasti osallistujia, kaikkiaan paikalla oli 44 henkeä. Illan järjestivät yhteistyössä Salon kaupungin Kylien Salo -hanke, Ykkösakselin Kosteikkoraitti-hanke ja Varsinais-Suomen kylät ry:n Kansalaiskunta-hanke. IMG_0237b

Tilaisuudessa oli mukana pari valtuutettua sekä Liikelaitos Salon Veden, SSPNetin, Varsinais-Suomen liiton ja Ely-keskuksen edustajat. Myös vesi- ja jätevesiosuuskuntien edustajia oli mukana ainakin Päärisistä, Tiskarlasta, Hajalasta, Kotaladosta, Kulmalähteestä ja Teijolta. Sen sijaan lehtimiehiä ei ollut paikalla. Salon Seudun Sanomissa oli kyllä muutama päivä tilaisuuden jälkeen juttu jätevesiosuuskunnista.

Timo Korpinen

IMG_0234bIllan ensimmäinen alustaja Timo Korpinen on ollut mukana perustamassa useita vesi- ja jätevesiosuuskuntia Salon seudulle. Hän korosti, että vesihuolto on keskeinen ja kaikille tärkeä asia.

Osuuskunta on monesta syystä hyvä ja edullinen tapa organisoida vesihuoltoa. Korpinen painotti, että osuuskuntamuotoinen yhteishanke tukee kylän muutakin kehittämistä, kylä saadaan trimmattua ”iskukuntoon”. Jätevesihankkeen onnistumisen kannalta ovat tärkeitä sekä osuuskunnan omat jäsenet että hyvät yhteistyökumppanit.

Pääristen jätevesiosuuskunta perustettiin 3.6.2009. Kaupunki oli alustavasti suunnitellut alueelle viemäriverkon, mutta päätti kuitenkin, että se ei itse rakenna verkkoa. Kaikki kylän 30 kiinteistöä lähti mukaan osuuskuntaan. Hankkeen kustannusarvio oli 170 000 euroa. Viemäri ja valokuituverkko otettiin käyttöön jo lokakuussa 2010.

Päärinen oli edelläkävijä Salossa, ja paljon on sitten tapahtunut viidessä vuodessa. Tärkeä asia oli, että SSP lähti mukaan asentamaan valokaapelit vesi- ja viemärikaivantoihin. Näin kylät saavat samalla myös nopeat ja luotettavat laajakaistayhteydet. Hankkeita on meneillään nyt monella kylällä: Lupaja, Viskarla, Kotalato, Tuohittu, Ylikulma jne. Uusin hanke on Kaukola-Tuohittu-Ylikulman jätevesijohdon rakentaminen, jonka esiselvitykseen on saatu LEADER-tukea. Tähän osuuskuntaan on liittynyt jo yli 200 jäsentä ja rakentaminen aloitetaan pian. Koko Salon alueella on yli 600 kiinteistöä jo liitetty osuuskuntien verkkoihin.

Osuuskunta on kokemusten mukaan erittäin edullinen viemärin rakentamisessa. Yhteistyöllä ja omalla talkoo-osuudella rakennuskustannukset jäävät jopa puoleen siihen verrattuna, että jätevesihuollon toteuttaisi iso yhtiö tai pieni naapuriporukka.

Jätevesiosuuskunnan tärkeimpiä tehtäviä on hankkeen suunnittelu omana työnä, neuvottelut vesilaitoksen ja maanomistajien kanssa, lupien hankkiminen mm. teiden alituksiin, töiden kilpailuttaminen, hankkiutuminen alv-velvolliseksi ja toiminnan pyörittäminen ainakin kymmenen vuotta rakentamisen jälkeen. Tarvikkeita kannattaa kilpailuttaa osuuskuntien yhteistyönä jolloin saadaan hyvät alennukset. Alv-velvollisena saadaan alv-vapautus sekä rakentamiskuluihin että liittymismaksuihin.

Kokemusten perusteella Korpinen suositti, että hankkeen valmisteluun valitaan 2–5 hengen työryhmä. Sekä osuuskuntaa ja sen sääntöjä että viemäröintiä pitää suunnitella hyvin ennen perustamista ja erityisesti aikatauluun sekä kustannuksiin kannattaa kiinnittää huomiota. Työryhmän pitää hankkia hyvät tiedot perustavan kokouksen pohjaksi. Työryhmästä tulee sitten toivottavasti osuuskunnan hallituksen ydinporukka: tarmokas vetäjä ja 1–3 aktiivista apuria.

Vesi/viemäriverkon suunnitteluun pitää saada ammattisuunnittelija, mutta hänelle kannattaa selvittää osuuskunnan omat lähtökohdat jo etukäteen. Vinkkejä tästäkin kannattaa kysyä muilta osuuskunnilta. Suunnittelijalla, laitevalmistajalla ja urakoitsijalla tulee olla toimiva yhteistyösuhde. Kokonaisuuden voi hankkia myös avaimet käteen -periaatteella.

Salon malli on kuitenkin ollut ”oma hanke” -malli ja sillä on myös käytännössä saatu kustannuksia alas muun muassa talkootyöllä. Mallissa osuuskunta johtaa rakennusprojektia, hankkii tarvikkeet ja teettää työt urakoitsijalla joko urakkana tai tuntityönä. Talkootyövalmius vaihtelee eri kylissä. Valmiutta saattaa olla niin sanotusti ”pinnan alla”: asiaa pitää pohjustaa tiedotuksella, keskustelulla ja selkeällä työnjaolla.

Realistiset rakentamiskulut Lounais-Suomessa ovat Korpisen mukaan: viemäri 6 000–9 000 euroa/kiinteistö, vesi+viemäri 8 000–12 000. Valokuituverkon hinta vastaavasti 1 000–2 000 euroa /kiinteistö. Nämä investoinnit siirtyvät hyvin kiinteistön arvoon.

Jäteveden vuosikustannukset osuuskunnalla ja erillisratkaisuissa ovat Korpisen arvion mukaan 100 kuutiolle jätevettä paineviemärille noin 350 euroa, suodatuskentälle 500 euroa ja pienpuhdistamolle 700–1 000 euroa. Osuuskunnan pitää huolehtia huollosta ja siitä, että huoltoyksikkö on lähtövalmis muutamassa tunnissa. Huollon voi ulkoistaa, paras yhdistelmä ehkä on osin oma ja osin ulkoisen yhdistelmä.

Korpinen korostikin, että Salo on vesi- ja jätevesiosuuskuntien osalta hyvä esimerkki siitä, että kylät ovat ottaneet tulevaisuutensa omiin käsiinsä.

Osuuskunnan sääntöjä pitää suunnitella tarkasti niin, että ne kelpaavat kaupparekisterille, verohallinnolle jne. Muutamia vinkkejä Korpinen antoi: Osuuskunnan sääntöjen pitää velvoittaa jäsenet sallimaan maillaan korvauksetta kaikki osuuskunnan rakennustoimet myös mahdollisten verkon laajennusten yhteydessä. Osuuskunnan säännöt kannattaa laatia sellaisiksi, että liittymismaksut ovat palautuskelpoisia. Silloin niistä ei KHO:n ennakkopäätöksen mukaan peritä arvonlisäveroa. Saadakseen alv-palautusta osuuskunnan on myös itse myytävä vettä/jätevesipalveluja ja osuuskunnan on omistettava rakentamansa verkko vähintään 10 vuotta.

Tähän asiaan uusi osuuskuntalaki tuo omat hankaluutensa. Laissa ei mainita enää liittymismaksua. Jätevesi-illassa käytiinkin mielenkiintoista keskustelua siitä, millä nimikkeellä rakennuskustannuksia pitäisi kerätä jäseniltä alv-vapauden varmistamiseksi. Esitettiin, että liittymismaksun tulisi olla palauttamiskelpoinen ja että osuus- ja liittymismaksut kannattaa pitää erikseen. Ehdotettiin myös, että uusien osuuskuntien kanssa voisi odottaa, että alv-kohtelusta saadaan ennakkotapauksia. Niitä saadaan varmaankin jo syksyllä.

Kaivannosta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti: teleyhtiön valokuitukaapeli soveltuu siihen erittäin hyvin ja monille alueille tämä voi olla ainoa keino saada alueelle luotettava kiinteä nettiyhteys. Sähköyhtiökin voi olla kiinnostunut asentamaan maakaapelin kaivantoon jolloin saadaan alueen sähköjohdot suojaan myrskyiltä.

Pääristen jätevesiosuuskunnan sivuilla on mielenkiintoisia katsauksia, puheita ja kuvia käytännön työstä ja tavoitteista: http://paja.suntuubi.com/

Timo Korpisen alustus: Viemäröinnin myötä tulevaisuuden kyläksi, pdf >>>

Jyrki Lammila

IMG_0242bEly-keskuksen Jyrki Lammila kävi omassa alustuksessaan läpi valtion vesihuoltoavustusten nykyisiä sääntöjä, jaettuja avustuksia ja varattuja määrärahoja. Vesihuoltoavustusten määrärahat ovat toistaiseksi nousseet, ensi vuonna summa pysyy näillä näkymin samana mutta viimeistään vuoden 2016 jälkeen määrärahat vähenevät kun valtakunnallinen viemäröintiohjelma loppuu.

Lammila kehotti jätevesiosuuskuntia pitämään kiirettä avustusten hakemisella. Määrärahat ovat vähenemässä. Kehysriihen alustava päätös tukien lopettamisesta yritetään vielä saada kumottua. Päätös perustui siihen, että tuki olisi piilotukea vesilaitoksille mutta tämä perustelu ei Lammilan mukaan ole kestävä.

Valtion vesihuoltotöinä on rahoitettu Teijo-Salo yhdysvesijohtoa ja siirtoviemäriä, ne valmistuvat vuonna 2015. Kisko-Muurla siirtoviemäri on vireillä. Määrärahoja myöntävät maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Itämerirahasta rahoitetaan jätevedenpuhdistamoja.

Lammila kertoi myös vesihuoltolakiin ensi syksynä tulevista muutoksista sekä Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategiasta sekä Varsinais-Suomen vesihuoltopäivistä 11.11.2014.

Vesihuolto-osuuskunnan opas vuodelta 2010 on ladattavissa ELY:n ja Valonian nettisivuilla. Myös kuntaliiton ja Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistyksen, Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n sivuilla ja Jamkin vesihuoltohankkeen sekä Vesiosuuskunnat.fi -sivuilla on tärkeitä oppaita.

Jyrki Lammilan alustus

http://www.valonia.fi/public/default.aspx?nodeid=14213

http://www.svosk.fi/MP_Julkaisuja.htm

http://www.vesiosuuskunnat.fi/index.php?cat=30&lang=fi&project=

http://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/projektit/Vesihuoltohanke1/Etusivu/

http://www.vesiosuuskunnat.fi/index.php?cat=90&lang=fi&mstr=30&project=

Keskustelua

IMG_0238bSeminaarin lopuksi käytiin mielenkiintoista keskustelua osuuskuntien käytännön ongelmista. Esimerkiksi alittaessa peltoalueita joudutaan katkaisemaan salaojaputkia. Paikalla olleet jätevesiosuuskuntien edustajat neuvoivat tällaisissa tapauksissa käytettävistä salaojaputkien korjaussarjoista. Osuuskunnat neuvoivat myös tekemään kirjallisia sopimuksia maanomistajien kanssa ja säilyttämään kaikki dokumentit. Ne ovat tarpeen esimerkiksi silloin, kun verkko joskus siirtyy kaupungin omistukseen.

Jonkun aikaa seminaarin jälkeen ilmestyi kaupungin sivuille tietoja vesihuoltolaitosten toiminta-alueista ja erityisesti Kaukola-Tuohittu-Ylikulman jätevesiosuuskunnan toiminta-alueesta:

http://www.salo.fi/asuminenkaavoitusjarakentaminen/kaavoitus/jatevesiosuuskunta/default.aspx

Jo viime talvena ilmestyi ELY-keskuksen selvitys Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisesta. Selvitys sekä kuntakohtaiset kartat on julkaistu Lounaispaikan sivuilla:

http://ymparisto.lounaispaikka.fi/fi/potentiaaliset-viemarointialueet-

Valokuitu

SSP:n eli Salon seudun puhelimen, nykyään Lounean edustaja korosti, että yhtiö on jatkossakin kiinnostunut vetämään kiinteän valokuitulaajakaistan myös maaseutualueille ja erityisesti vesi- ja viemärijohtojen yhteydessä. Valokuituyhteyksien etuja ovat nopeus ja luotettavuus.

Hajala

Lisäksi keskusteltiin Hajalan vesiosuuskunnan tilanteesta. Osuuskunnalla on jo runsaasti jäseniä ja valmiit suunnitelmat ja hakemukset valtionavuista. Salon Vesi ei vain ole saanut aikaan päätöstä tarvittavasta siirtoviemäristä.

Sekä ELY-keskuksen että kaupungin puolelta kuitenkin vakuutettiin, että Hajalan vesiosuuskuntaan liittyneet kiinteistöt voivat jäädä odottamaan kaupungin lupaamaa runkoputkea ilman, että tarvitsee ryhtyä tekemään mitään väliaikaisratkaisuja vuonna 2016 voimaan astuvan jätevesiasetuksen takia.

Jatkotapaaminen syksyllä

Tilaisuus oli ensimmäinen näin laaja salolaisten vesihuolto-osuuskuntien yhteistyöpalaveri ja tällaisille palavereille todettiin olevan tarvetta jatkossakin. Päätettiin, että seuraava kokoontuminen pidetään syksyllä, kun vesihuoltolain muutokset ovat varmistuneet ja uusien osuuskuntien alv-kysymykseen on saatu ennakkopäätöksiä. Kylien Salo ja Kosteikkoraitti-hankkeet lupasivat toimia kokoonkutsujana ja Timo Korpinen lupasi avustaa asiassa.

Jyrki Lammilan alustus

Henrik Hausen

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s