Maankäytön suunnittelu maaseutukylissä

Maaseudun rakentamisesta käytiin keskustelua 22.5. seminaarissa kaupungintalossa ja kyläekskursiolla Vartsalassa ja Angelniemellä. Kylien Salo -hankkeen ja MAL-verkoston Maankäyttö kylissä -kyläsuunnitteluseminaari veti 30 osallistujaa: kaavoittajia, kylien kehittäjiä, valtuutettuja ja muita kiinnostuneita. Järjestämisyhteistyössä oli mukana myös Aalto-yliopiston Maapaikka-hanke, jonka kautta saimme mielenkiintoisia katsauksia eri puolilta Suomea.

Seminaarin avasi Salon kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Ismo Saari. Hänen lähtökohtanaan on, että Salon kaupungin vetovoimaa voidaan kasvattaa muun muassa kylien kautta. Erilaiset rakennuspaikat ovat kaupungin etu, missään nimessä ei kylien kehittäminen ole kaupunkikeskustan tai entisiltä kuntakeskuksilta pois.

Tutkija Kaisu Kumpulainen tarkasteli alustuksessaan kylien roolin ja luonteen muuttumista. Hän on väitellyt kylätoiminnasta vuonna 2012 ja seurannut kylien kehittymistä useissa muissakin tutkimuksissa. Monien muistoissa on 1950-luvun lintukotokylä, mutta nykyisin kylät ovat yhä enemmän kehittämisyhteisöjä – nykyinen maaseutupolitiikka suorastaan vaatii kehittämisroolin omaksumista. Kylä tuotetaan järjestötoiminnan kautta. Erityisesti kuntaliitosten jälkeen hyvin organisoitunut järjestötoiminta on ylivoimaisesti tehokkain väline vaikuttaa kyläalueen kehitykseen. Yrittäjämäisen kehittämistoiminnan lisäksi kylien kulttuuritoiminta tuo myös arvostusta, kylän tehtäväkenttä laajenee jatkuvasti.

Keskustelussa korostettiin, että suurin osa kylien kulttuurista tehdään kyläläisille itselleen, kyse ei ole vain kaupunkilaisille tuotetusta tuotteesta. Todettiin myös, että byrokratia – esimerkiksi tilaisuuksien järjestämisessä – ja kuntien vähänevä tuki hankaloittaa uusien aktiivien rekrytointia. Jari J. Laiho Hajalasta piti tärkeänä, että kaupungissa on nimetty ja aktiivinen kylien yhteyshenkilö yhdistysten avuksi. Kaarina Pullinen Vihtijärveltä kertoi, että kylä on tehnyt kaksi kyläsuunnitelmaa. Suunnitelmien laatiminen on ollut suuri työ ja hyödyllinen, mutta asioiden ajaminen kunnassa on vaikeaa. Hänkin toivoo, että kunnassa olisi neutraali koordinaattori kylien tueksi.

Salon kyläasiamies Henrik Hausen viittasi moniin tutkimuksiin, jotka osoittavat, että maaseutuasuminen on pitänyt pintansa ja on edelleen houkuttelevaa. Kylien kannalta tulomuuton edistäminen ja uudisrakentaminen on tärkeää, jotta kylien ikärakenne pysyy järkevänä ja alueen palvelut säilyvät. Kyläsuunnitelmissa esimerkiksi Hajalassa on todettu, että kaupungin aktiivinen osallistuminen kylän kehittämiseen on tärkeää. Kaupunki voi kaavoittaa ja kehittää aluetta, markkinoida tontteja ja rakentaa vuokra-asuntoja. Menestyneissä kylissä on usein tarjolla myös vuokra-asuntoja, yhdistykset toimivat aktiivisesti, kylä on profiloitunut luonto- tai käsityöyrittäjyyden ympärille tai kylän sijainti on edullinen. Myös kaavoitus ja palvelut edistävät kylän kehittymistä.

Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke Salosta kertoi yleiskaavallisen ohjelman laatimisesta. Se perustuu hajakeskitettyyn malliin. Ohjelman avulla pyritään vahvistamaan palvelukeskuksia. Salo ei edistä rakentamista joka paikkaan, mutta toistaiseksi ei ole myöskään estänyt rakentamista. Ohjelmassa on päätetty, mitä kyliä kehitetään aluekeskuksina, palvelukylinä ja koulukylinä.

Eniten hämmennystä herätti esitys, että asumista tulisi ohjata nimenomaan palvelukeskuksiin – eikö esimerkiksi Perniön keskusta ole laajan alueen keskus, jota tukee myös rakentaminen ympäröiviin kyliin? Yllättävänä koettiin myös heittona esitetty ajatus, että tulevaisuudessa kaikille alueille ei ehkä tarjottaisi kunnan palveluja, että voisi olla oman vastuun alueita, jonne saisi rakentaa, mutta jonne ei esimerkiksi koulukuljetusta järjestettäisi. Salossa tällaisia alueita ei varmaan montaa löytyisi, mutta harvaan asutuilla alueilla tämä voisi olla pelottava skenaario.

Ympäristöministeriön Matti Laitio oli ehkä enemmän kyläkehittäjien linjoilla eikä halunnut asettaa maaseudulla ja kaupungissa asumista vastakkain. Hyvän elinympäristön merkitys on kylläkin yhä enemmän esillä. Laitio käsitteli omassa puheenvuorossaan kylien suunnittelua uuden maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) arviointien pohjalta. MRL sisältää sitovia määräyksiä asukkaiden osallisuudesta ja vuorovaikutuksesta kaavoituksen yhteydessä. Osallistuminen on seurannan mukaan toiminut hyvin, ja kaavoittajista suurin osa pitää lakia tältä osin onnistuneena.
Laitio totesi, että maaseudulla rakentamisen ohjauksen tarve on vähäisempi kuin kaupungeissa tai kaupunkien lähellä. Suunnittelu ei ole itsetarkoitus, ohjausta on sovitettava todellisiin tarpeisiin.

Hyvä suunnittelu oikeassa tilanteessa tukee kuitenkin myös kyliä. Esimerkiksi uusi kyläyleiskaava voi jatkaa siitä, mihin kyläsuunnitelma jää. Kyläyleiskaavapykälästä hän totesi, että sen sääntöjä pitäisi muuttaa niin, että sitä voisi käyttää nykyistä enemmän kylien kehittämiseen. Rakentamispainekriteereistä ja suunnittelutarvealueista hän totesi, että niitä pitäisi soveltaa joustavasti, kuten ympäristöministeriön kyläkaavaoppaassa suositellaan. Hänen mukaansa on myös ranta-alueita, joiden tiiviimpi rakentaminen tukee kyläasumista.
Karitta Laitinen Aalto-yliopiston Maapaikka-hankkeesta esitteli hankkeessa kehitettyä hallintamallia, joka perustuu vyöhykeajatteluun. Tarkoituksena on ohjata rakentamista kyläalueille, mutta myös turvata maaseudun elinvoimaisuutta. Esimerkiksi palveluvyöhykkeiden määritteleminen on kuitenkin poliittinen asia, ja päätösvalta on kunnilla.

Kouvolan kaupungin kaavoitusinsinööri Topi Suomalainen totesi, että kyläpalveluista keskeisin on koulu. Kuitenkin kun yritettiin vahvistaa erään kylän elinvoimaisuutta kaavoituksella ja täydennysrakentamisella törmättiin yllättävään ongelmaan: suuri osa kyläläisistä vastusti kaavoitusta kokonaan.

Kaavoitusinsinööri Jari Ahonen Mikkelistä kertoi, että kaupunki on ylpeä tiiviistä keskustastaan, mutta myös maaseutualueita halutaan kehittää. Esimerkiksi Mikkelin ja Ristiinan välinen alue on jaettu vyöhykkeisiin: keskusta, asuntoalueet, kylät, työpaikkakeskukset ja vapaa-ajan alueet. Mutta Mikkelissä on myös yleensä myönteinen kanta esimerkiksi kesäasuntojen muuttamiseen vakituisiksi asunnoiksi.

Ilmajoen kunnan kaavoitusavustaja Ulla-Kaisa Mäntymaa totesi Ilmajoella maatalouden ja asumisen yhteensovittamisen olevan tärkeä tavoite. Teollisten sikaloiden ympärille pitää jättää ”hajurinkulat”. Useimmiten kieltoa ei tarvita, vaan kevyt varoitus mahdollisista ristiriidoista kyllä riittää. Suurin ongelma on keskusten lievealueet: täydennysrakentaminen olisi siellä tarpeen, mutta Ely-keskus vastustaa rakentamista ja vaatii kaavoitusta vedoten rakentamispaineeseen, vaikka palvelut ovat lähellä ja kaikki hyvän rakentamisen edellytykset täyttyisivätkin.

Keskustelulle jäi seminaarin lopussa valitettavan vähän aikaa. Kommentteja saa jättää vaikkapa tämän blogikirjoituksen jälkeen (paina Jätä kommentti -painiketta).
Seminaarin jälkeen käytiin Vartsalan ja Angelniemen kylissä, joissa kyläläiset ovat osallistuneet aktiivisesti kylän kehittämiseen raivaamalla alueita, rakentamalla leikkipuistoja, osallistumalla suunnitteluun, ylläpitämällä kokoontumistiloja ja järjestämällä tilaisuuksia. Kylillä on yhteiset palvelut: Angelniemellä on koulu ja Vartsalassa päiväkoti. Vartsalassa asemakaava ja kaupungin aktiivinen tonttipolitiikka on tuonut uusia asukkaita, mäen päälle rakennettua aluetta sanotaan Beverly Hillsiksi. Alueella on vähän taloja tai tontteja myynnissä verrattuna Salon muihin alueisiin. Kävi myös ilmi, että kaupungilla on edelleen maata Vartsalassa, mutta sitä ei vielä ole markkinoitu aktiivisesti. Joka tapauksessa kyläläisten ylpeys omasta kylästään ja halu kehittää kyliä tuli hyvin esille. Molemmissa kylissä on runsaasti myös yritystoimintaa, seminaarin loppukahvit juotiin Angelniemen Lossirannan kahvilassa.

Seminaarin alustukset:

Henrik Hausen

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s