Miksi pieniä kouluja puolustetaan?

Suomalaisten koulujen hyvä menestys kansainvälisissä Pisa-vertailuissa perustuu paljolti siihen, että meillä huolehditaan kaikista oppilaista lahjakkuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Hyvien opettajien työ saa tukea läheisestä yhteistyöstä vanhempien kanssa. Toteutuvatko nämä periaatteet jatkossa, jos lähikoulut lopetetaan ja koulumatkat pitenevät? Siinä mietittävää myös Salossa, jossa kouluverkosta keskustellaan. Salosta pienimmät koulut on jo lakkautettu.

Lasten oppimisympäristönä kyläkoulu on ihanteellinen. Yleensä kyläkouluissa on pienet oppilasryhmät ja koulupihat ovat usein virikkeellisempiä kuin isoissa kouluissa. Tietenkin lyhyellä koulumatkalla on suuri merkitys oppilaille. Missään tutkimuksessa ei ole osoitettu, että pienissä kouluissa oppimistulokset olisivat heikompia kuin isoissa.

Kokemusten mukaan lapset sopeutuvat erittäin hyvin yhdysluokkaopetukseen, vaikka samassa huoneessa opiskellaan eri asioita. Kasvatustieteen tohtori Taina Peltonen joka on tutkinut yhdysluokkaopetusta korostaa, että moni-ikäisten ryhmä on luonnollisempi kuin tasaikäisten ja siinä kehittyy taito ottaa huomioon heikompia ja auttaa nuorempia. Maailmalla ”multiage” yhdysluokkia muodostetaan jo isoihinkin kouluihin.

Eri maissa tehtyjen vertailujen mukaan pienten koulujen oppilaista kasvaa pärjääjiä: sekä oppimistulokset että myöhempi menestyminen opinnoissa ovat pienten koulujen oppilailla parempia kuin isojen koulujen.

Tärkeä syy parempiin tuloksiin on vanhempien ja kyläläisten aktiivisempi osallistuminen koulun elämään pienissä kouluissa. Salossakin pienten koulujen kyläyhteisöt ja vanhempainneuvostot ovat aktiivisia ja tukevat kouluja monin tavoin.

Myös oppilaat sitoutuvat paremmin pieneen kouluun ja syrjäytyminen on vähäisempää. Yhdysluokkapedagogiikka kannustaa lasten sosiaalista kasvua ja pieni yhteisö omatoimisuutta.

Kyläkoulupedagogiikkaa voidaan soveltaa myös isommissa kouluissa, siksi on kaikkien kannalta hyvä, että meillä on erikokoisia kouluja. Hyviä esimerkkejä on siitäkin, että keskustan oppilaille on tarjottu mahdollisuus käydä kyläkouluissa.

Koulut ovat kylien keskuksia, johon voidaan keskittää muitakin palveluja. Ne parantavat näin kylien yhteisöllisyyttä ja myös tärkeää turvallisuuden tunnetta maaseudulla. Kyläkoulu on tärkeä vetovoimatekijä, joka houkuttelee aktiivisia nuoria perheitä Salon kyliin.

Oppilasennusteet ovat vain ennusteita, tilanne voi muuttua nopeastikin. Saloonkin muuttaa uusia perheitä ja rakentaminen on vilkkaampaa kylissä ja pienissä keskuksissa kuin kaupunkialueella. Kasvatustieteen tohtori Risto Kilpeläinen tutki väitöskirjatutkimuksessaan kyläkouluja ja niiden lakkauttamisia. Hän toteaa, että lakkautuksista tuli hyvin pieniä säästöjä.

Ihastjärven koulu Mikkelissä

Ihastjärven koulu Mikkelissä

Toimiessani kyläasiamiehenä Etelä-Savossa, maakuntaan rakennettiin useita uusia kyläkouluja esimerkiksi Punkaharjun Kulennoisiin, Heinäveden Karvioon ja Mikkelin Ihastjärvelle. Esimerkiksi Ihastjärven koulu on 20 km Mikkelin keskustasta ja oli 15 vuotta sitten lakkautusuhan alla oppilaskadon takia. Uusi koulu toimii kylän palvelupisteenä – siellä voi esimerkiksi käydä lounaalla muutkin kuin koululaiset. Koulu on vetänyt kylään uusia perheitä ja oppilaita on jo yli 60.

Aluehallintovirastot järjestivät pienkouluseminaarin Hämeenlinnassa viime lokakuussa. Seminaarin jälkeen tutkijat ja AVI:en edustajat totesivat yhteisessä kannanotossaan, että suomalaisista kouluista 25 % on alle 50 oppilaan kouluja. Nämä koulut mahdollistavat asumisen maaseudulla. ”Suomen peruskoulutus on kansainvälisessä vertailussa ollut kustannustehokasta huolimatta pienistä kouluyksiköistä. Hyviin suorituksiin on mahdollisuus erikokoisissa kouluissa koko Suomessa”, todetaan kannanotossa.

Henrik Hausen

Kyläkoulututkija: Pikkukoulun lopetussäästöt kyseenalaisia, Yle 14.10.2013 >>>

Pieniä kouluja ja yhdysluokkia tarvitaan tulevaisuudessakin, Avi.fi >>>

Pieni on parempi -raportti, Suomen kylätoiminta ry 2008 >>>

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s