Etana, etana näytä sarves! Mitä maaseutubarometri osoitti?

Työ- ja elinkeinoministeriön teettämät Maaseutubarometrikysely ja Maaseutukatsaus julkistettiin 23.1. Helsingissä Säätytalossa. Julkistamistilaisuuden paneelissa Itä-Suomen yliopiston erikoistutkija Maarit Sireni kritisoi näkemystä, että maaseudun arvo määriteltäisiin kysyntälähtöisesti – sen tuottaman taloudellisen hyvinvoinnin perusteella.

IMG_8835

Katsausten tulokset olivat esillä jo aikaisemmassa blogijutussa >>>

Sireni on tyytyväinen siihen, että barometrikyselyn mukaan suomalaisten mielikuva maaseudusta on erittäin myönteinen. Maaseudulla haluaisi asua huomattavasti suurempi osuus vastaajista, kuin mitä siellä nyt asuu. Maaseutuun liitetään vahvasti luonto, aitous ja hyvä elämä. Myös niin liiketoimintamahdollisuudet kuin ympäristöystävällinen elämäntapa liitetään maaseutuun, todetaan kyselytiedotteessa.

Paneelin Seija Korhonen, Eero Uusitalo ja Maarit Sireni.

Paneelin Seija Korhonen, Eero Uusitalo ja Maarit Sireni.

– Myönteisyys ei kuitenkaan ole mikään uutinen, maaseudun imagon nousu on jo pitkän ajan trendi. Vielä mielenkiintoisempi on kyselyn tulos, jonka mukaan laajan vastaajaenemmistön mielestä maaseutu ei ole arvokas vain tuotantoympäristönä vaan sillä on arvo sinänsä, Sireni toteaa. Uusiutuvaa energiatuotantoa, lähiruokaa ja virkistyspalveluja tulee kehittää, mutta suomalaisten enemmistö kannattaa elävää maaseutua myös ilman näitä – maaseudun asukkaiden, perinteiden ja luonnon takia.

Hän muistutti myös eurooppalaisista vertailuista, joiden mukaan muualla hyvä tavoitettavuus ja lyhyet välimatkat ovat olleet maaseutualueiden menestymisen ehto, mutta Suomessa ja muissa Pohjoismaissa myös syrjäinen maaseutu on pysynyt asuttuna ja menestynyt. Menestys on perustunut siihen, että kouluja, terveyskeskuksia ja muita palveluja on tuotu kattavasti kaikkien ulottuville. Tätä ei maaseutukatsauksessa ja -barometrissa erityisesti korosteta, vaan niissä on enemmän esillä maaseutu hyvinvoinnin lähteenä, innovatiivisuus ja liiketoiminta.

Maaseutukatsauksessa kyllä tuodaan esille, että julkisen talouden säästötoimet kohdistuvat erityisesti maaseutualueille. Yhtenä ratkaisuehdotuksena esitetään pyörien päällä kulkevia palveluja. Sen sijaan Maaseudun palveluohjelman perusoikeustarkastelusta ei maaseutukatsauksessa mainita.

Maaseudun palveluohjelman esiselvitys >>>

Perusoikeustarkastelulla puututtaisiin tapauksiin, jossa palvelujen hankala saavutettavuus hankaloittaa liikaa asukkaiden arkea.

Pohjoissavolainen kyläaktiivi Seija Korhonen toi myös esille, että kyläläisten huoli kohdistuu läheisiin käytännön asioihin, erityisesti teiden kunto ja liikkuminen ovat merkittäviä puheenaiheta kylissä.

Sirenin mukaan suomalaisten asumispreferenssit ovat melko pysyviä: luonto ja omakotitaloasuminen ovat edelleen toiveissa, mikä tuli selkeästi esille kyselyssä.

Yksi Maaseutubarometrin kysymys koski ekologista asumista. ”Ekologisen asumisen edistäminen ei saa suurta suosiota sen enempää kansalaisten kuin muidenkaan vastaajaryhmien keskuudessa.” Tämä on erikoista, kun toisaalta uusiutuva energia saa kannatusta. Kyselyssä on kuitenkin ongelma: ekologista asumista ei ole määritelty.

Maaseudun asukkaalle ekologinen asuminen voisi tarkoittaa esimerkiksi, että lämmittämiseen käytetään uusiutuvaa energiaa. Sen sijaan kaupunkilainen ajattelee ehkä lyhyitä välimatkoja ja mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä. Molempia näkökulmia voidaan perustella, mutta pitää muistaa, että urbaani tulkinta ei ole ainoa oikea, vaikka se on nyt paljon ja äänekkäästi esillä. Maaseutubarometrin perusteella voidaan tulkita, että maaseututulkinta on kuitenkin nyt suositumpi.

– Joka tapauksessa näyttää siltä, että hallitusohjelman yhteiskuntarakenteen eheyttämiskirjaukset ja kansalaisten maaseutuasumista kannattava mielipide asettuvat vastakkain. Yhteiskuntarakenteen eheyttämisestä on tullut hallintoeliitin asia, jolla ei ole laajaa kannatusta, Sireni toteaa.

Paneelissa olivat mukana myös Jaana Husu-Kallio ja Jukka Noponen

Paneelissa olivat mukana myös Jaana Husu-Kallio ja Jukka Noponen

Jukka Noponen toimii Sitrassa vanhempana neuvonantajana kestävän kehityksen sekä resurssiviisaan ja hiilineutraalin yhteiskunnan edistämisessä. Hänkin korosti, että maaseutualueille ei rakenneta liikaa vaan liian vähän. Uudisrakentamiseen pitäisi ennemmin kannustaa kuin rajoittaa sitä, jos kylien halutaan pysyvän elinvoimaisina. Paikallisen omavaraisuuden korostaminen ja paikallisten energiavarojen käyttö maaseudulla on Noposen mielestä täysin samansuuntaista resurssiviisaustavoitteiden kanssa.

Maarit Sireni puuttui myös liikkumiseen. Suomen autokannan kasvu selittyy tilastojen mukaan ”kakkosautojen” eli käytännössä naisten autojen määrän kasvulla. Naistutkijana hän näkee siinä myös myönteisiä puolia. Ei ole kovin kauan siitä, kun avaimet maaseudun naisten liikkumiseen olivat kirjaimellisesti isännän taskussa.

Ja onhan liikkuminen lisääntynyt joka puolella, myös kaupungeissa ja ulkomaille.

Suomen kylätoiminta ry:n puheenjohtaja Eero Uusitalolla oli piikki kuntareformin suuntaan. Maaseudun menestyksen tae ei ole isot kaupungit, vaan alueen omat vahvuudet. Näiden vahvuuksien suhteen media on edelleen aivan liian pessimistinen.

Kansalaisten ja päättäjien yhteistyötä on myös saatava pitkäjänteiselle pohjalle. Hankkeet eivät riitä, vaan tarvitaan pysyviä lähidemokratiaratkaisuja. Lähidemokratialle Uusitalo halusi selkeyttäviä sääntöjä ja ohjeita. Pitää määritellä tehtäviä, olla pysyvyyttä, jonkun verran rahaa jne. Nämä perusprinsiipit ovat samat joka puolella, isoissa ja pienissä kunnissa.

Katsauksen kyselyn mukaan kylätoiminta pidettiin parhaiten onnistuneena maaseudun kehittämistoimintana: yli puolet vastaajista katsoi kylätoiminnan onnistuneen kehittämään maaseutua omalla paikkakunnallaan. Vain 8 % katsoi kylätoiminnan onnistuneen melko tai erittäin huonosti (katsauksen kuva 66). Sen sijaan esimerkiksi EU:n hanketoiminta ja toimintaryhmätyö ovat jääneet etäisemmiksi maaseudun asukkaille, katsauksessa todetaan.

Lähidemokratia on laajasti ja monipuolisesti esillä Maaseutukatsauksessa. Se on yksi lähivuosien kärkiaihe maaseutupolitiikassa. Erityisesti hyvin menestynyttä kylätoimintaa ja sen toimintamuotoja pidetään lähidemokratian hyvänä pohjana (katsauksen sivulla 129).

Henrik Hausen

Maaseutubarometri_2014, pdf, 125 s. >>>

Maaseutukatsaus2014, pdf, 209 s. >>>

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s