Kenen maisema? -seminaarin antia

Kenen maisema? -seminaarissa 29.1. oli mukavasti 37 osallistujaa ja keskustelu oli vilkasta. Saimme monipuolisen selvityksen maisemien ja kulttuuriympäristöjen luokituksesta ja suojelusta. Varsinais-Suomen ja Salon maisemat todettiin rikkaiksi ja tärkeiksi. Yhteisymmärrys oli myös siitä, että maisemia tulisi suojella vahvistamalla asumista ja työntekoa alueella – elinvoimaiset kylät ovat kaikkien mielestä myönteinen asia. Maiseman suojelussa neuvottelu ja yhteistyö ovat huomattavasti tehokkaampia kuin tiukat rajoitukset ja määräykset.

yleiso

Anna-Leena Seppälä toimii Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueiden käytön yksikön päällikkönä. Hän kertoi uuden maisemaluokituksen aikataulusta ja käsittelystä. Nykyinen valtakunnallisesti arvokkaiden maisemien luettelo julkaistiin vuonna 1992 ja valtioneuvosto päätti asiasta vuonna 1995. Niin sanotussa vihreässä kirjassa on 156 aluetta, jotka edustavat 10 maisemamaakunnan tärkeitä piirteitä. Uusi päätös tehdään valtioneuvostossa vuonna 2015. Maakunnallisesti arvokkaat maisemat sisällytetään seuraaviin maakuntakaavoihin.

seppala

Anna-Leena Seppälä

Uuden maisemakartoituksen valmisteluvaiheessa vuosina 2012–2013 asiasta tehtiin kysely kunnille ja muun muassa kylille sikäli kun oli osoitteita saatavilla. Valmistelun aikataulu selviää esityksen kalvoista:

Anna-Leena Seppälän alustuskalvot >>>

Lisätietoja myös nettisivuilla www.maaseutumaisemat.fi >>>

Salon maisemakartoituksia tehnyt Marie Nyman kertoi kartoitusten päämäristä. Kartoituksilla pyritään löytämään kauniita, eheitä ja mahdollisimman laajoja maisemia. Valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemiksi nostetaan muutamia edustavia kohteita jokaisesta maisemamaakunnasta. Myös maakunnallisesti arvokkaat kohteet merkitään maakuntakaavaan ja nekin otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa.

Marie Nyman

Marie Nyman

Salo on kulttuurihistoriallisesti rikasta aluetta ja hyvin edustettuna maisemakartoituksissa. Uudessa kartoituksessa on muutamia muutoksia entiseen valtakunnalliseen luokitukseen verrattuna. Uskelan- ja Halikonjokilaaksot ovat uudessa ehdotuksessa erillisinä alueina. Näiden alueiden välinen Salaisten alueen luokitus laskee valtakunnallisesti arvokkaasta maakunnalliseen. Uskelanjoen aluetta on laajennettu yläjuoksuun päin.

Kokonaan uutena alueena valtakunnalliseen luetteloon esitetään Perniön viljelymaisemat. Alue on aikaisemmin luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi. Sitä myös laajennetaan nyt länteen päin.

Nyman korosti, että luokitus lisää alueen vetovoimaisuutta ja luokitusta voidaan hyödyntää matkailumarkkinoinnissa. Myös erilaisia tukia myönnettäessä voidaan suosia luokiteltuja alueita.

Marie Nymanin alustuskalvoissa on esitelty kartoitusta sekä Salon maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat alueet kuvin ja kartoin >>>

Keskustelussa epäiltiin, että luokitus voi joillakin alueilla merkitä rakennuskieltoa. Kaupungin ja Ely-keskuksen edustajat kuitenkin vakuuttivat, että rakentamista pyritään ohjaamaan ennen kaikkea neuvotteluteitse – maisemaluokitus ei tarkoita rakennuskieltoa!

Varsinais-Suomen maakuntamuseon tutkija Eija Suna käytti jakoa paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat alueet. Näistä ”lainsuojaamattomimmat” ovat paikallisesti arvokkaat alueet, pienetkin kohteet, jotka ovat kylille tärkeitä. Jotkut rakennukset, kasvillisuus tai pienet maisemakohteet ovat tärkeitä paikallisen viihtyvyyden kannalta. Niiden suojelu jää paikallisen aktiivisuuden varaan.

Eija Suna

Eija Suna

Ensin suojeltiin lähinnä rakennuksia: kirkkoja, kartanoita, ruukkeja jne. Sitten havahduttiin suojelemaan myös niiden ympäristöä ja vasta myöhemmin laajempia maisema-alueita.

Eija Sunan kuvadiat esittelevät Salon seudun monipuolisia rakennettuja ympäristöjä >>>

Järki-hankkeen hankevetäjä Eija Hagelberg etsi alustuksessaan vastausta seminaarin otsikkokysymykseen Kenen maisema? Yhtä oikeaa vastausta tähän kysymykseen ei ole. Maanomistaja, luontoharrastaja ja golffari voivat katsoa maisemaa hyvin eri kantilta. Ihmisten mielimaisemissa on kuitenkin joitakin samoja piirteitä ympäri maapalloa: siihen yleensä kuuluu puoliavoin maisema, eläimiä, kukkia jne. Lapset katsovat maisemia ehkä omien mielipaikkojen kautta ja tätäkin näkökulmaa tulisi kunnioittaa.

Eija Hagelberg

Eija Hagelberg

Salon maisemat ovat Hagelbergin mielestä poikkeuksellisen hienoja. 30 % alueesta on viljeltyä maata ja viljelyn jatkuminen on tärkeää paitsi ruoan tuotannon myös maiseman kannalta. Maisemansuojelua edistetään hänen mielestään parhaiten neuvottelemalla ja sovittelemalla. Maiseman kehittymistä ei voi pysäyttää ja nyt on suojelussa lähdettävä 2010-luvun elinkeinoista ja toiminnasta.

Suomessa on vähemmän suojeltuja ja hoidettuja perinnebiotooppeja kuin esimerkiksi Ruotsissa. Paikallista aktiivisuutta tulisi lisätä meilläkin.

Esimerkiksi jokivarsimaisemien kohdalla Hagelberg toivoi, että niitä käytettäisiin laitumina. Halukkaita vuokraajia löytyy ja jokivarsien pusikoituminen on vakava ongelma. Yhdistykset voivat esimerkiksi järjestää kyläkävelyitä sekä hakea maatalouden ympäristötukea tai museoviraston tukea kohteiden suojeluun. Kyläkävelyiden järjestämiseen saa pätevää (maksullista) apua Maa- ja kotitalousnaisilta.

Hagelberg kertoi myös Kotiniityn alueesta Salon Märynummella. Alue on raivattu vapaaehtoisvoimin ja laiduntamalla lampaita. Koululaiset viereiseltä Märynummen koulusta käyvät ahkerasti tutustumassa alueeseen. Alueella kerätään kokemuksia perinnebiotoopin hoidosta, tuista jne. ja tieto jaetaan edelleen nettisivuilla http://kotiniitty.net/. (Päivitetään ajan tasalle kohtapuolin).

Eija Hagelbergin diat sisältävät käytännön toimintavinkkejä asukkaille ja yhdistyksille >>>

Henrik Jensenin otsikkona oli Maataloustuottaja maiseman hoitajana.  Hän kertoi, että karja ja nurmi ovat Perttelin Inkereen kartanon päätuotantosuuntia. Luonnonlaitumien kanssa saa olla tarkkana, koska niiden ravinnetaso saattaa vaihdella voimakkaasti.

– Pusikoissa alkuraivaus ei ole tärkein, vaan alueen aitaaminen ja laiduntaminen. Eläimet hoitavat suurimman osan raivaamisesta, Jensen kertoo. Inkereen Hereford-lehmät ovat talvella pihattonavetoissa ja kesät emolehmät ja vasikat viettävät yhdessä omilla ja vuokratuilla laitumilla.

http://www.inkere.fi/wordpress/

Salon kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo kiteytti kommenttipuheenvuoronsa kolmeen kohtaan:

1. Maisema-alueet eivät ole suojelualueita vaan ne ovat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavia ja suositukset ohjaavat suunnittelua. Maiseman hoitoon ja vaalimiseen voivat kuulua erilaisia toimia – mistään jäykistä säännöistä ei ole kysymys.

2. Maisema-alueet ovat dynaamisia työpaikka-alueita ja niiden maisema-arvot säilyvät vain työteon kautta. Hoitotoimiakin tärkeämpiä ovat elinkeinojen jatkuminen ja elinkeinot eivät säily, jollei niitä saa kehittää.

3. Muukin toiminta kuin maatalous on tärkeää, tarvitaan myös taajamia ja kyliä ja niiden kehittämistä.

Tietoja kaupungin kaavoituksesta ja tuore kaavoituskatsaus >>>

Loppukeskustelussa tuli taas esille mahdolliset rajoitukset, neuvottelumenettelyt ja kylien kehittäminen. Tuulivoiman rakentaminenkin nousi keskustelussa lyhyesti esille.

Sekä Ely-keskuksen että kaupungin edustajat kannattivat neuvottelumenettelyjä ja laajaa ajattelua, joka sallii maisemien kehittymisen – vaalien kuitenkin luonnon monimuotoisuutta ja kauniita näkymiä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Ismo Saari kiteytti asian niin, että maisemia suojellaan parhaiten turvaamalla kylien elinvoimaisuus.

Henrik Hausen

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , , , , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Kenen maisema? -seminaarin antia

  1. Paluuviite: Kylästrategian lähtökohtia | Kylien Salo

  2. Paluuviite: Uutisviesti 16.3.2016 | Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s