Uutta puhtia yhdistystoimintaan!

Yhdistystoiminnan uudet tuulet -seminaari eilen 27.11. keräsi pienen mutta aktiivisen osallistujajoukon ja käytiin hyviä keskusteluja yhdistystoiminnan ja vaikuttamismahdollisuuksien tulevaisuudesta.

IMG_3760b

Seminaarin avauspuheenvuorossa Päivi Reponen-Koitto kansalaisopistosta kertoi kaupungin säästöistä ja organisaatiomuutoksista ja arveli, että yhdistystoimijoita jatkossakin tarvitaan – ehkä jopa entistä enemmän.

IMG_3753b

Illan pääalustaja, filosofian tohtori, pääsihteeri Aaro Harju peilaili ensin kansalais- ja järjestötoimintaan vaikuttavia muutoksia. Toimintaympäristön muutokset ovat nyt erityisesti Salossa aika rajuja ja pitkällä aikavälillä koko tekninen muutos muuttaa toimintaympäristöä paljon.

Myös ihmisten osallistumisessa ja arvostuksissa tapahtuu muutoksia. Suomessa on edelleen paljon toimivia yhdistyksiä ja niillä on erittäin tärkeitä tehtäviä, mutta enää ei pitkäaikainen sitoutuminen ole itsestään selvää. Harju on kartoittanut yhdistystoiminnasta vetäytyjiä, niitä on paljon nuorten keskuudessa mutta myös esimerkiksi työttömät osallistuvat vähänlaisesti.

Palveluista pitää löytyä säästöjä. Kansalaisten omavastuisuus palveluista tuo uusia toimintakenttiä yhdistyksille mutta tälle toimintakentälle ryntää myös kaupallinen sektori. Kyliin Harju toivoo lisää osuuskuntia – ehkä Suomessa ei oikein ole ymmärretty tämän yritysmuodon mahdollisuuksia.

Toisaalta Harju myös kysyi, kuka hoitaa yhdistysten sihteerin tehtäviä, jos omaisia ja naapureita huudetaan apuun hoivaamaan vanhuksia ja muita kun kunnilla ei ole varaa kotiapuun.

IMG_3755b

Tässä yhteenvetona muutamia Harjun mainitsemia menestysreseptejä:

–          Järjestöosaamisesta pitää huolehtia, siinä on tänä päivänä liian usein puutteita vaikka monet kuvittelevat, että osaavat ilman koulutustakin.

–          Johtaminen on tärkeä ja vaativa homma. Mutta kun osaa ja hoitaa asioita kerralla kuntoon, tulee vähemmän stressiä ja uupumusta.

–          Yhdistyskäytäntöjä kannattaisi uudistaa, muodollisuuksia jättää vähemmälle ja keskittyä itse toimintaan. Yhdistyslakimme on aika väljä eikä edellytä yhdistyksiltä suurta byrokratiaa. Kokouksia kannattaa pyhittää tärkeimmille asioille ja toistemme kohtaamiselle. Muodollisuudet erilaiset sopimiset voidaan hoitaa sähköpostilla ja vaikkapa Doodlella (doodle.com ilmainen aikataulupalvelu netissä).

–          Jäsenmäärää tärkeämpi yhdistyksille on aktiivinen toiminta.

–          Harju toivoo myös, että erilaiset liitot antavat tilaa paikallisten toimijoiden omaleimaisuudelle.

–          Ilo, kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat sallittuja kokouksissa. Yksi tapa pitää yllä hyvää henkeä, on toiminnan rajaaminen: tehdään vain se, mitä koetaan todella tärkeäksi.

–          Kun menestyvän kansalaistoiminnan ehtoja on tutkittu, kärkeen nousevat tunne, intohimo ja läsnäolo. Vasta alempana listalla on toiminnan järkevyys joka toki sekin on tärkeä.

Omat ajatukseni löytyvät alustuksen kalvoista. Keskustelua käytiin muun muassa yhdistysten ja osuuskuntien palvelujen tuotannosta, Leaderhankkeiden suunnittelusta ja kylien välisestä yhteistyöstä.

Alustusten kalvot:

Aaro Harju 27.11.2013

HausenYhdistystoiminnan

Henrik Hausen

Kategoria(t): Ei kategoriaa Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s